Kaikille maksettava perustulo on erikoinen utopia. Se saa kannatusta sekä äärivasemmalta että äärimmäiseltä oikeistoilta, Hiilamo pohtii.
Heikki Hiilamososiaalipolitiikan professori
Viisi vuotta sitten Yhdysvalloissa käynnistyi erittäin kiinnostava koe. Kaksi hyväntekeväisyysjärjestöä, toinen Dallasin ja toinen Chicagon alueella, lähetti pienituloisille asiakkailleen postitse tiedustelun, olisivatko he innostuneita osallistumaan kokeeseen, jossa he saisivat 50 dollaria kuukaudessa kolmen vuoden ajan.
Halukkaista valittiin 3 000 nuorta aikuista, jotka edustivat tasapuolisesti ikäryhmänsä pienituloista väestöä. Joka kolmannelle kerrottiin, että he saisivatkin 50 dollarin lahjoituksen sijaan peräti 1 000 dollaria kuukaudessa kolmen vuoden ajan. Nämä onnekkaat olivat varsinainen koeryhmä, 50 dollaria saavat toimivat heille kontrolliryhmänä.
Kokeen rahoittaja uskoi, että kun teknologia korvaa perinteiset työt ja luo samalla valtavia omaisuuksia, kehityksen päätepiste on perustulo.
Kokeen idean kätilöi jo muutamaa vuotta aiemmin tietokonenero ja riskisijoittaja, tuolloin 30-vuotias, Sam Altman. Hän on tullut myöhemmin tunnetuksi tekoäly-yhtiö OpenAI:n pääjohtajana.
Altman julkaisi tammikuussa 2016 blogikirjoituksen, jossa hän kertoi aikeestaan aloittaa perustulokokeilu. Hän uskoi, että kun teknologia korvaa monet perinteiset työt ja luo samalla valtavia omaisuuksia, kehityksen luonnollisena päätepisteenä Yhdysvallat toteuttaa jossain vaiheessa jonkinlaisen perustulon.
Altmania kiinnosti erityisesti, miten perustulo vaikuttaisi käyttäytymiseen: pelaavatko ihmiset enemmän tietokonepelejä vai luovat uusia asioita, ovatko he onnellisempia, luovatko he enemmän taloudellista arvoa kuin saavat?
Pääosin Altmanin rahoin järjestetty koe vietiin läpi huolellisesti, ja tulokset analysoitiin tarkasti. Ne julkistettiin tänä kesänä.
Kokeen tulos oli yllätys.
Tuloksia tulkitessa on tosin syytä muistaa, että Yhdysvalloissa viimesijaisen sosiaaliturvan tila on surkea. Sen tärkein muoto ovat ruokakupongit, joita sai viime vuonna yli 12 prosenttia väestöstä. Muut pienituloisten tukimuodot sisältävät erittäin ankaria ehtoja.
Kokeen tulos oli yllätys eikä vastannut Sam Altmanin eikä monen muunkaan perustulon kannattajan odotuksia.
Elintaso ja kulutus kyllä lisääntyivät 1 000 dollaria kuussa saavilla. Perustulon saajat käyttivät vähemmän aikaa työntekoon, mutta eivät lisänneet ajallista panostustaan opiskeluun, taitojen hankkimiseen, parempien töiden etsimiseen tai yritysten perustamiseen.
Tuhat dollaria kuukaudessa lisäsi elämäntyytyväisyyttä kokeen alussa, mutta vaikutus katosi ennen kokeen loppumista.
Koeryhmän jäsenten terveys ei myöskään parantunut. Perustulon saajilla ei ollut myöskään vähemmän maksuhäiriöitä, ulosottoja tai pakkomyyntejä kuin muilla pienituloisilla.
Kaiken kaikkiaan tulokset olivat paljon kehnompia kuin ennen koetta asiantuntijaryhmän tekemät ennusteet.
Suomenkin perustulokokeilu vuosina 2017-2018 herätti aikanaan valtavaa kansainvälistä kiinnostusta. Kiinnostus hiipui, kun kokeen tulokset julkistettiin.
Toisin kuin ajateltiin perustulo ei rohkaissut työttömän perusturvan saajia töihin. Kahdelle hallituskaudelle (2020-2027) nimitetty sosiaaliturvakomitea hautasikin perustulon vähin äänin väliraportissaan viime vuonna.
Tulokset olivat paljon kehnompia kuin ennen koetta asiantuntijaryhmän tekemät ennusteet.
Yhdysvaltojen perustulokokeiluiden tulokset viittaavat siihen, että pelkkä rahan jakaminen ei auta köyhyydestä pääsemiseen. Lisäksi tarvitaan koulutusta, terveydenhoitoa ja työllistymisen tukea.
Tutkijat päättelivät, että perustulon sijaan esimerkiksi pieni- ja suurituloisten terveyserojen kaventamiseen tarvitaan- kohdennettuja toimia. Jotkut puhuvatkin perustulon sijaan, tai sen lisäksi, peruspalveluiden takuun puolesta.
Yhteiskunnallisen herätyksen saaneille teknomiljardööreille Altmanin kokeen tulokset kertovat, että yksittäisen rahaetuuden sijaan heidän tulisi puolustaa laajaa hyvinvointivaltiota.
Silti koe tuskin päättää keskustelua perustulosta. Sille on – hiukan ristiriitaisesti – vahva kannatus poliittisen kirjon ääripäissä: kommunisteille perustulo edustaa haavetta omaisuuden tuoton tasaisesta jaosta, äärimmäistä yksilönvapautta ajaville libertaristeille se korvaa koko hyvinvointivaltion.
Meille muille kokeilujen opit viittaavat siihen, että tuen saajien käyttäytymiseen kannattaa vaikuttaa erilaisilla kannustimilla. Erilaiset tukien suojaosat joissa vähäiset tulot eivät kavenna etuuksia, kulukorvaukset ja veroporkkanat voivat ohjata tuen saajia pärjäämään myöhemmin ilman tukia.
Valitettavasti meillä nykyhallitus ehti jo keväällä poistaa työttömyysturvasta suojaosat.
Heikki Hiilamo
Kirjoittaja on sosiaalipolitiikan professori ja entinen perustulon innokas kannattaja, jonka tunteet ovat tutkimusnäytön myötä viilenneet.
