Kahdessa lappilaiskylässä rakennettiin yhteinen jätevedenpuhdistus vuosikymmeniä sitten. Puhdistus jatkuu yhä pelkän sakokaivon varassa, vaikka se on kaukana lain vaatimuksista.
Lapin jokiin valuu jätevesiä muutoinkin kuin vikatilanteiden vuoksi. Yle kertoi aiemmin tällä viikolla, että Pellossa päätyi pumppurikon takia Tornionjokeen niin vessapapereita kuin tamponeja.
Heikosti puhdistettuja jätevesiä on päästetty Tornionjokeen tietoisesti vuosien ajan Ylitornion Kaulirannassa. Viemäröintiosuuskuntaan kuuluvien talojen jätevedet valuvat sakokaivosta purkuputken kautta suoraan lohijokeen. Osuuskunnasta kerrotaan, että yhteisviemäröinnissä on mukana kymmenkunta taloutta.
Ympäristönsuojelulain puhdistusvaatimuksiin pelkkä sakokaivo ei riitä enää alkuunkaan, joten tilanne on laiton. Kaivo kyllä pysäyttää vessapaperit, mutta bakteerit ja ravinteet jatkavat vaikeuksitta eteenpäin.
Sama tilanne on Auttin kylässä Rovaniemen laidalla, jossa kymmenien talouksien jätevedet valuvat sakokaivosta purkuputken kautta Kemijokeen. Rovaniemen kaupungin ympäristötarkastaja Harri Katainen kertoo myös kolmannesta ongelmakohteesta eli vanhasta ja huonokuntoisesta usean talon yhteisviemäristä Pellossa.
– Epäilen, että niitä on muutamia muitakin ainakin Tornionjokivarressa ja ehkä myös Kemijokivarressa, Katainen sanoo.
”Voiko tuo pitää paikkansa?”
Suomen vesihuolto-osuuskunnat ry:n puheenjohtaja Vesa Arvonen on lappilaiskylien tilanteesta hämmästynyt.
– En tiennyt, että tuollaista voi olla nykypäivänä. Tuntuu niin oudolta, että ihmettelen voiko tuo pitää paikkansa.
Arvonen sanoo kuulevansa nyt ensi kertaa järjestelystä, jossa kymmenien talouksien jätevedet johdetaan pelkän lokakaivon kautta. Useimmilla viemäröintiosuuskunnilla on jäteveden siirtoputki kunnalliselle jätevedenpuhdistamolle.
– Lisäksi osuuskunnilla on jonkin verran pienpuhdistamoita käytössä, mutta määrästä en osaa sanoa.
Vuonna 1960 perustetun Kaulirannan osuuskunnan puheenjohtajan Risto Vanhatalon mukaan asialla on monivaiheinen historia, jossa ratkaisuakin on yritetty etsiä. Vanhatalo kertoo, että nyt ”selvitysmies” alkaa tutkia, mitkä ovat osuuskunnan vaihtoehdot.
Lähinnä niitä on kaksi eli viemärin uusiminen tai se, että jokainen kiinteistö huolehtii vastedes jätevesiensä puhdistuksesta itse. Ympäristötarkastaja Kataisen mukaan Auttin vesiosuuskunta teki jo päätöksen jälkimmäisestä ratkaisusta. Asia ei kuitenkaan ole edennyt, koska osa kyläläisistä valitti päätöksestä.
Puhdistusta säädellään jätevesiasetuksella, joka edellyttää esimerkiksi fosforin osalta 70 % ja typen osalta 30 % puhdistustehoa. Aikoinaan paljon kiistoja herättänyt asetus tuli kansan suussa tunnetuksi ”paskalakina”.
Ely: Valvontavastuu kuuluu kaupungille
Ympäristönsuojelulain kannalta kestämätön järjestely on jatkunut Kaulirannassa ja Auttissa vuosikymmeniä ja viranomaisvastuukin vaikuttaa asiassa epäselvältä.
Lapin ely-keskuksen ylitarkastaja Paula Tarkka sanoo, että toimivaltainen viranomainen näissä tapauksissa on kunnan ympäristövalvonta. Jos kyse olisi ympäristöluvalla toimivasta puhdistamosta, valvonta kuuluisi Tarkalle.
Ympäristötarkastaja Harri Katainen Rovaniemen kaupungin ympäristövalvonnasta ei pidä vastuuta valvonnasta tai mahdollisesta uhkasakon asettamisesta yksiselitteisenä.
– Meillä on vielä keskustelu käymättä siitä, onko se meidän tehtävä vai ely-keskuksen. Minusta molemmilla on roolia siinä.
Katainen vaikuttaa suhtautuvan lappilaiskylien tilanteeseen rauhallisesti eikä usko, että se olisi Suomessa aivan ainutlaatuinen.
Rovaniemen ympäristönsuojelun toimialue kattaa Rovaniemen lisäksi Tervolan, Ranuan, Pellon, Ylitornion ja Kolarin. Alueella toimii kymmeniä vesiosuuskuntia, mutta useimmat vain jakavat vettä. Vain muutamat ovat rakentaneet myös yhteisen viemäröinnin.
