Helsinki aikoo helpottaa katuruokayrittäjien toimintaa keventämällä lupien hankintaa.
Syyrialaistaustainen Imad Al Khatib odottelee asiakkaita sinisen pakettiautonsa edessä. Tarjolla on grillattuja sujuk-leipiä, joihin Al Khatib kertoo tilanneensa 14 mausteen kimaran Ruotsista.
Helsingin Vanhankaupunginkoskella on aurinkoisena maanantaina niin ulkoilijoita kuin kalastajiakin.
Lounasaikaan paikalla on kuusi myyntiautoa tai -vaunua, jotka tarjoavat syyrialaista, armenialaista ja thaimaalaista ruokaa sekä palan painikkeeksi vohveleita ja jäätelöä.
– Nyt on kova kilpailu. En tiedä riittääkö asiakkaita kaikille, Al Khatib pohtii.
Helsingissä on tällä hetkellä noin 40 luvanvaraista ruokarekkatoimijaa, jotka ovat solmineet sopimuksen kaupungin kanssa.
Lisäksi kaupungilla liikkuu erilaisia myyntikärryjä ja -pyöriä, joista voi ostaa vaikkapa jäätelöä tai kahvia. Myyntikärryihin ei tarvitse lupaa.
Kaupunki aikoo nyt selkiyttää liikkuvan myynnin ohjeistustaan ja käsiteviidakkoa. Ketterä kioski -käsitteestä luovutaan ja jatkossa liikkuva myynti jaotellaan ruokarekkoihin ja muihin myyntikärryihin.
Helsingin kaupungin alueidenkäyttö ja valvonta -yksikön päällikkö Suvi Tuiskunen myöntää, että terminologia on ollut haastavaa.
– Pyrimme selkiyttämään liikkuvan myynnin sopimukset ja ohjeistukset sekä avaamaan virkakieliset koukerot.
Tarkoituksena on, että ensi vuoden alusta alkaen sopimuksen voisi tehdä verkossa.
– Luovumme aiemmin pakollisena olleesta asiakastapaamisista. Yrittäjän ei myöskään tarvitse enää toimittaa verovelkatodistusta tai kaupparekisteriotetta, eikä maksaa vakuutta.
Kaupunki nostaa myyntipaikkojen kuukausivuokria tuntuvasti
Jäätelövaunulle kertyy nopeasti jonoa.
Mayas Balta on kiireinen, sillä jäätelönmyynnin lisäksi hänen vastuullaan on viereinen ruokarekka, jossa myydään syyrialaista ruokaa.
Uutinen ruokarekkojen vuokrausperiaatteiden selkeyttämisestä ilahduttaa Baltaa.
– On ollut vähän vaikeaa, kun on pitänyt juosta Helsingin kaupungin asiakaspalvelussa. Se on avoinna vain pari tuntia kerrallaan.
Vuokrausperiaatteita ei ole uudistettu kymmeneen vuoteen, joten nyt kaupunki on aikeissa myös nostaa liikkuvan myynnin kuukausivuokrat 200 eurosta 320 euroon.
Se ei Baltaa innosta.
– Se on vähän kallis, en hyväksy sitä. Maksamme myös kahdeksan tunnin sähköstä 20 euroa tai jos ei ole sähköä, niin maksamme bensasta.
Imad Al Khatib on vuokrankorotuksesta samaa mieltä.
– Ehkä liikaa. Osa joutuu varmasti luopumaan toiminnasta.
Luvattomasta myyntipaikasta voi selvitä parkkisakolla
Uusien vuokrausperiaatteiden valmistelun yhteydessä kaupunki kysyi myös yrittäjien mielipiteitä toiminnan parantamiseksi.
Yksi suurimmista haasteista yrittäjien mielestä on myyntipaikan löytäminen.
Sekä Al Khatib että Balta pitävät ydinkeskustan myyntipaikkoja parhaimpina.
Balta haluaisi päiväpaikan kauppatorilta, mutta ruokarekoille myynti on sallittua siellä vasta iltaseitsemän jälkeen.
– Siellä on vaikeaa tehdä töitä, ei kukaan jaksa siellä aamuun asti. Paikka olisi todella hyvä, jos saisi luvan aamusta iltaan.
Osa ruokarekoista onkin ottanut tietoisen riskin myyntipaikkansa suhteen, sillä luvattomasta paikasta saattaa selvitä pelkällä parkkisakolla.
Helsinki pyrkii jatkossa mahdollistaman paikkoja liikkuvan myynnin myös kaupungin puistoissa ja viheralueilla.
Uusia vuokrausperiaatteita käsitellään Helsingin kaupunkiympäristölautakunnassa 20. toukokuuta.
