Helsingin kaupunki suunnittelee siirtolapuutarhojen vuokrien korottamista kolminkertaisiksi. Perustelut korotuksille ovat vääriä, sanovat siirtolapuutarhojen edustajat.
- Otso Karhu
- Saara Hirvonen
Helsinkiläinen Maarit Humaloja on jo 30 vuoden ajan pitänyt pystyssä pientä viljelypalstaa ja siirtolapuutarhamökkiä Helsingin Vallilassa.
Yli 70-vuotias Humaloja käy palstalla sesonkiaikaan lähes päivittäin.
– Se on paikka, jossa kuntoni pysyy aika hyvänä.
Palstan tulevaisuus on kuitenkin epävarma. Helsingin kaupunki suunnittelee kaikkien yhdeksän siirtolapuutarha-alueensa palstavuokrien korottamista kolminkertaiseksi.
Humalojan mukaan suurin osa siirtolapuutarhojen palstalaisista on lapsiperheitä tai eläkeläisiä.
Hän pelkää, että vuokrankorotukset muuttavat siirtolapuutarhat hyvätuloisten lomakyliksi.
Koronapandemia kiihdytti kaupunkilaisten intoa siirtolapuutarhaharrastuksen aloittamiseen eri puolilla Suomea. Esimerkiksi Helsingissä siirtolapuutarhamökit on viety lähes käsistä. Samalla niiden hinnoista on käyty keskustelua jo vuosia.
Näin Helsinki perustelee korotuksia
Helsinki perustelee kolminkertaista vuokrankorotusta maan arvolla. Kaupunki pyysi ulkopuolisia konsultteja arvioimaan arvoa ja vuokratasoa.
Maa-alueet luovutetaan markkinahintaan, kertoo kaupungin tonttipäällikkö Sami Haapanen. Siirtolapuutarha rinnastuu kaupungin mukaan lähimmin loma-asumiseen.
– Ei ole perustetta vuokrata näitä alueita alihintaan.
Vertaus loma-asumiseen on väärä, koska palstaelämä ei ole vain lomailua, arvioi Helsingin siirtolapuutarhojen aluejärjestön puheenjohtaja Niklas Koppatz.
Siirtolapuutarha-alueet ovat kaupungin yleistä puistotilaa. Vain mökkipalstat ovat yksityisiä.
– Täällä käy ulkoilijoita, päiväkotiryhmiä ja koiranulkoiluttajia. Alueella voi kuka vain kävellä vapaasti, Koppatz sanoo.
Kunnallistekniikkaa kuten viemäröintiä ei ole, ja alueen kunnossapito tapahtuu palstalaisten toimesta.
Sami Haapasen mukaan palstalaisten tekemä työ yleisillä alueilla pyritään ottamaan vuokrahinnoissa huomioon.
Vuokra on kolmasosa kuluista
Helsingissä on noin 2 000 siirtolapuutarhapalstaa, joiden pinta-alat vaihtelevat 135–850 neliön välillä.
Nyt palstan vuokra on Koppatzin mukaan keskimäärin noin 500–600 euroa vuodessa.
Vuokra on vain noin kolmasosa kaikista palstan säännöllisistä kustannuksista, Koppatz kertoo.
– Toinen kolmasosa tulee yhdistysmaksuista ja loput tarvikkeista, kuten mullasta, lannoitteista, siemenistä ja puutarhavälineistä.
Ei vain eliitille
Kaupunki on määrittänyt palstoille tarkat säännöt rakennusten kokoon ja muotoon liittyen. Uudelle mökille voi tulla hintaa jopa 100 000 euroa.
Sami Haapasen mukaan kaupunki ei ole huolissaan siitä, että vuokrankorotukset ohjaisivat palstat vain hyvätuloisten syliin.
– Mökit ovat jo nyt todella kalliita. Liian alhainen maanvuokra siirtyisi lopulta mökkien hintoihin ja alhaisesta vuokrasta saatava etu menisi mökin nykyisen omistajan taskuun.
Niklas Koppatz sai palstansa opettajan työn palkalla.
– Perheeni koti oli edullinen kerrostaloasunto lähiöstä, joten rahaa jäi myös mökin hankintaan. Näin on moni muukin hankkinut palstansa.
Koppatz muistuttaa, että moni palstalaisista on myös ostanut palstansa vuosikymmeniä sitten, jolloin hinnat olivat alhaisemmat.
Kaupunkiympäristölautakunta päättää vuokrankorotuksista oletettavasti tämän vuoden aikana. Korotukset astuisivat voimaan 2027 alussa ja nousisivat porrastetusti viidessä vuodessa täyteen määräänsä.
