Edessä voi olla myös uusia asiakasmaksujen korotuksia. Helsinki säästää sosiaali-, terveys- ja pelastuspalveluista ainakin 30 miljoonaa euroa lähivuosien aikana.
Tulevien vuosien kiristyvä valtionrahoitus hyvinvointialueille on ajanut myös Helsingin sosiaali-, terveys- ja pelastuspalvelut säästökuurille. Näistä palveluista vastaavan johtajan Juha Jolkkosen mukaan kaupungin laatimassa muutosohjelmassa säästöjä haetaan muun muassa lääkäreiden ja hoitajien etäpalvelujen osuutta lisäämällä.
Kaupunki pyrkii siis lisäämään etäpalveluja entisestään. Esimerkiksi terveysasemien noin kahdesta miljoonasta vuosittaisesta asioinnista jo lähes puoli miljoonaa hoidetaan sähköisillä ja etäpalveluilla. Jolkkonen arvioi, että etäpalvelujen osuus voi jopa kaksinkertaistua nykyisestä määrästä tulevina vuosina. Jolkkonen toteaa, että etäpalvelut parantavat myös palvelujen saavutettavuutta ja saatavuutta.
– Tarkoituksena on kehittää toimivampia ja kustannustehokkaampia toiminta- ja tuotantotapoja, muun muassa lisäämällä digitaalisia- ja etäpalveluja, Jolkkonen sanoo.
Jolkkosen mukaan etäpalvelut tuovat säästöjä muun muassa kiinteistökuluissa. Helsinki säästää erilaisin toimin sosiaali-, terveys- ja pelastuspalveluista ainakin 30 miljoonaa euroa lähivuosien aikana.
Etäpalvelut jakavat kaupunkilaisten mielipiteet
Helsinkiläinen Heikki Vihuri suhtautuu etäpalvelujen lisäämiseen kriittisesti. Hänen mielestään lääkärin tapaaminen vastaanotolla on tärkeää.
– Etäyhteys ei ole sama asia kuin ihmisen kohtaaminen hoitotilanteessa. Haluan tavata lääkärin kasvokkain.
Joona Virtanen pitää etäpalveluja monissa tapauksissa kätevänä.
– Säästyy aikaa, kun ei tarvitse matkustaa vastaanotolle.
Mikael Bonsdorff arvelee etäpalvelujen sopivan hyvin nuorille, mutta olevan haasteellisia ikääntyneelle väestölle.
– Itsellenikin joidenkin sovellusten käyttö on ollut hankalaa.
Jolkkosen mukaan etäpalveluja lisätään muutoinkin kuin lääkäreiden ja hoitajien vastaanotoilla. Jatkohoitoa ohjataan nykyistä enemmän sähköiseen asiointiin tarkoitettuun Maisa-palveluun. Jolkkonen sanoo, että verkkopalvelun tavoitteena on, että asiakas saa vastauksen viestiinsä kahden arkipäivän aikana kiireettömissä asioissa.
Kotihoidon tueksi etähoitoa
Etähoitoa pyritään lisäämään myös ikääntyneistä huolehdittaessa. Tällä hetkellä 18 prosenttia Helsingin kotihoidon asiakkaista saa kotona asumisen tueksi etähoitoa.
– Etähoidon mahdollisuus arvioidaan kuitenkin aina tapauskohtaisesti, Jolkkonen sanoo.
Etäkäyntien avulla voidaan esimerkiksi seurata asiakkaan vointia ja varmistaa, että ruokailut ja lääkehoito onnistuvat.
Jolkkonen perustelee kaavailtuja toimia sillä, että valtion Helsingille maksama rahoitus kiristyy huomattavasti vuodesta 2027 alkaen. Jolkkosen mukaan nyt edessä olevat noin 30 miljoonan euron säästöt ovat osa kaupungin laatimaa vuoden 2026 loppuun ulottuvaa muutosohjelmaa. Koko muutosohjelmalla tavoitellaan kaikkiaan vähintään 100 miljoonan euron kustannusvaikutusta. Säästöjä on jo tehty lähes 70 miljoonaa euroa vuosien 2023 ja 2024 aikana.
– Toimia tehdään etupainotteisesti ennen rahoituksen rajua kiristymistä, jotta vältymme äkkijarrutukselta, Jolkkonen selventää.
Asiakasmaksut voivat nousta
Asiakasmaksuja on Helsingissä viime vuosina jo korotettu, koska maksut ovat olleet alhaisempia kuin monilla muilla hyvinvointialueilla. Toisin kuin muilla hyvinvointialueilla Helsingissä ei edelleenkään peritä terveyskeskusmaksuja. Jolkkosen mukaan Helsinki tavoittelee muutosohjelmassaan asiakasmaksutulojen kasvavan yli kymmenellä miljoonalla eurolla.
– Nämä ovat vaikeita päätöksiä, mutta talouden tasapainottamiseksi on tehtävä monenlaisia toimia, Jolkkonen summaa.
Helsingin laatiman muutosohjelman tavoitteena on tehostaa myös sosiaali- ja terveydenhuollon toimitilojen käyttöä. Jolkkosen mukaan kaupunki tulee selvittämään nykyisten tilojen käyttöasteet, jotta tilat ovat tehokkaassa käytössä.
– Olemme jo onnistuneet tiivistämään tilankäyttöämme. Olemme muun muassa luopuneet kokonaan yhdestä Herttoniemen sairaalan rakennuksesta.
Jolkkosen mukaan kaupunki pyrkii myös vähentämään vuokratyövoiman käyttöä.
– Tavoitteenamme on palkata työntekijämme meille työsuhteeseen.
Jolkkonen toteaa, että tähän mennessä tehdyt toimet laskivat viime vuoden vuokratyövoiman kustannuksia lähes 10 miljoonaa euroa edellisvuoteen verrattuna.
– Vuokratyövoiman käyttöä on pyritty vähentämään kaikissa palveluissa, Jolkkonen sanoo.