Maatalous- ja puutarhayritysten määrä on ollut tasaisessa laskussa viime vuosikymmenet. Tilakokoja kasvattamalla haetaan tehokkuutta.
Terhi Varjonen,
Petri Kuikka
Huldénin suvun maatila Alavetelissä Pohjanmaalla on kokenut vuosikymmenien aikana isoja muutoksia.
Kun perheen pojat Krister ja Dan Huldén ottivat tilan hoitoon isänsä kuoleman jälkeen 50 vuotta sitten, lehmiä oli seitsemän.
– Nekin myytiin, mutta äidille hankittiin ajankuluksi tuhat kanaa, muistelee Krister Hulden.
Toimintaa on laajennettu sian- ja naudanlihan tuotantoon. Nyt tilalla on 10 000 sikaa ja 700 nautaa.
Vuodessa Huldénit tuottavat sianlihaa 2,5 miljoonaa kiloa ja naudanlihaakin 150 000 kiloa.
Lisäksi viljelyssä on 850 hehtaaria, ja toimintaa on laajennettu esimerkiksi betonielementtien erikoiskuljetuksiin.
Tila työllistää parikymmentä henkilöä. Toimitusjohtajana on ollut viitisen vuotta Krister Huldénin poika Jonas Huldén.
Muutos on ollut raju
Huldénien tilalla tapahtuneet muutokset ovat tuttuja monelle muullekin tilalle. Muutos pientilasta isoon maatilaan on ollut raju.
Samalla kun maatalous- ja puutarhayritysten määrä on kymmenessä vuodessa vähentynyt Pohjanmaalla ja Keski-Pohjanmaalla lähes 1500:lla ja Etelä-Pohjanmaalla noin tuhannella, on esimerkiksi tilakohtainen hehtaarimäärä kasvanut yli kymmenen hehtaaria.
Etelä-Pohjanmaalla tiloja oli viime vuoden tietojen mukaan noin 5 000 ja Pohjanmaalla reilu 3 500. Luvut käyvät ilmi Luonnonvarakeskuksen tilastoista.
Tulevaisuudessa tilakoot kasvavat Suomessa edelleen.
Omavaraisuusaste tärkeä
Jonas Huldénin mielestä isoja tiloja on oltava, jotta ala on edes jotenkin kannattava.
– Maatalouden kannattavuus laskee koko ajan. Yksiköitä pitää suurentaa ja riskit kasvavat.
Huldén myös korostaa maatalouden omavaraisuuden tärkeyttä nykyisessä maailmantilanteessa.
– Inflaatio on aika kova ja korotkin nousevat. Välillä tuntuu, että maataloutta pidetään itsestäänselvyytenä. Maatalouden omavaraisuusastetta pidän tosi tärkeänä, varsinkin tämmöisessä maailmantilanteessa.
Huldéneillakin vuosiin on mahtunut hyviä ja huonoja. Huonompia ajanjaksoja taklaamaan ryhdyttiin laajentamaan muille aloille: nyt yritys esimerkiksi ajaa betonielementtien erikoiskuljetuksia, tekee tienhoitoa ja kuljettaa lietettä.
– On etsitty toisia polkuja, kun polut ovat olleet aika kapeita maatalouspuoella.
Globaali ilmiö
Maatalouden rakennemuutoksen myötä tilakoot ovat kasvaneet Suomessa kuten muuallakin maailmassa. Toisaalta esimerkiksi peltoala on pysynyt samana ja tuotantomäärä on suunnilleen ennallaan.
Kotieläintilojen kohdalla muutoksia on tullut vuosien aikana enemmän, sanoo MTK Etelä-Pohjanmaan toiminnanjohtaja Yrjö Ojaniemi. Broilerinlihan kysynnän kasvu on nostanut tuotantomääriä ja sianlihan laskenut kulutus taas vähentänyt tuotantoa.
Myös pienimmät maitotilat ovat vähentyneet.
– Tässä on pitkään oltu siinä rajoilla, että koko ruokajärjestelmässä pitäisi miettiä se, voiko ruoka olla halvempaa markkinoilla kuin sen tuotantokustannukset ovat, sanoo Ojaniemi.
