Myrsky teki keväällä tuhoa vaniljasaari Madagaskarin viljelmillä. Vaniljaa kasvatetaan myös uusilla alueilla kasvavan kysynnän vuoksi.
Gamane-myrsky runnoi vaniljasaarena tunnettua Madagaskaria kevään hurrikaanikaudella.
Madagaskar tuottaa yli 80 prosenttia maailman vaniljasadosta. Myrsky teki mausteviljelmillä jopa niin pahaa tuhoa, että ensi vuonna suosikkimausteesta saattaa tulla pulaa.
Huono sato myös nostaa mausteen hintaa.
Vanilja on yksi Suomen maustesuosikeista. Aidon vaniljan huippusesonkeja ovat kesä ja syksy. Maustetta käytetään muun muassa jälkiruokiin ja suklaan ainesosaksi.
Aito vaniljajauhe on ollut ajoittain yksittäisistä suomalaiskaupoista loppu tänäkin syksynä. Vaniljaa saa myös uutteena tai vaniljasokerina.
Vaniljan suosio kasvussa
Tullin tuontitilastojen mukaan vaniljan suosio on Suomessa kovassa kasvussa. Viime vuonna murskattua vaniljaa tuotiin Suomeen yhteensä 2 982 kiloa, vuotta aiemmin noin tuhat kiloa vähemmän. Madagaskarin osuus oli vajaa puolet tuonnista.
– Voimistuneet sään ääri-ilmiöt vaikuttavat vaniljan saatavuuteen ja hintaan, sanoo vastuullisuusjohtaja Heidi Päiväniemi mauste- ja kahviyhtiö Meirasta.
Meiralle Madagaskarin vanilja on tärkeä raaka-aine. Esimerkiksi vaniljasokerissa sitä on kahdeksan prosenttia.
Jäätelövalmistaja Froneri Finlandin markkinointijohtaja Minna Brunberg selvittää, että yhtiö käyttää vaniljajäätelön maustamiseen luontaista vanilja-aromia sekä joissain tapauksissa myös jauhettua vaniljatankoa.
Myös Froneri Finlandin mukaan vaniljan saatavuushaasteet ovat näkyneet lähinnä hintavaihteluna. Ainakin toistaiseksi vanilja-aromia on ollut yhtiön tarpeisiin riittävästi.
Vanilja erityisen herkkä sääilmiöille
Edellisen kerran vaniljasta oli maailmanlaajuista pulaa vuonna 2018. Asiasta kirjoitti muun muassa The Economist-lehti.
Herkän vaniljan kasvatusprosessi on pitkä ja monimutkainen.
Köynnös alkaa tuottaa satoa vasta kolmen, neljän vuoden iässä. Vanilja kukkii vain yhden päivän vuodessa, jolloin pölyttymisen on onnistuttava. Pavut korjataan käsin yhdeksän kuukauden kuluttua.
Suotuisimmat kasvatusolot ovat päiväntasaajan molemmin puolin. Kasvi on alun perin kotoisin Meksikosta, vaikka nykyisin päätuotantomaa on Madagaskar.
Vaniljan kasvava suosio on huomattu myös muilla tuotantoon sopivilla alueilla. Uusia kasvatuspaikkoja etsitään myös sääriskien vuoksi.
Esimerikisi Kolumbiassa vanilja on noussut uuteen kukoistukseen. Kymmenen vuoden aikana Kolumbiaan on perustettu satoja viljelmiä.
”Kaikki puhuvat nyt vaniljasta”
Kolumbiassa monipuolinen kasvi on vanha tuttu. Jo alkuperäiskansat tunsivat vaniljan. Kasvia käytettiin lemmenrohtona ja parfyymina.
– Kaikki puhuvat nyt vaniljasta. Se kiinnostaa viljelijöitä ja kauppiaita, koko ketjua, kertoo Mariana Cordoba.
Cordoba työskentelee Kolumbiassa Bahía Solanon alueella sveitsiläisen Swissaid-avustusjärjestön maajohtajana. Bahía Solanon vaniljahankkeessa on mukana parisataa viljelijää.
– Tavoitteena on edistää alkuperäisasukkaiden toimeentuloa ja naisten työllistymistä, Cordoba sanoo.
Vaniljaa luonnehditaan sahramin jälkeen maailman toiseksi kalleimmaksi mausteeksi.
Viljelijät saavat kilosta vajaat 540 euroa. Kun kuluttaja Suomessa ostaa vaniljajauhetta, sen hinta on 30 gramman pussissa runsaat 20 euroa. Kiloon vaniljaa on kerättävä kuutisensataa vaniljaorkidean kukkaa. Niiden siemenkota on kuivattu vaniljatanko.
Mariana Cordoban mukaan vaniljantuotanto on ympäristöystävällistä. Sen kasvatus rasittaa sademetsiä monia muita hyötykasveja huomattavasti vähemmän.
Tarkennettu klo 12.11. Vaniljatanko on kasvin siemenkota.
