Kaupunki kaavailee lakkauttavansa lähitalot, joissa järjestetään toimintaa muun muassa eläkeläisille ja maahanmuuttajille.
Saara Heiskanen,
Timo Hytönen
Jyväskylän lähitalojen toiminta uhkaa jäädä säästöpaineiden alle, sillä kaupunki suunnittelee niiden lakkauttamista.
Lähitaloilla järjestetään toimintaa esimerkiksi eläkeläisille sekä maahanmuuttajille, ja ne pyörivät pääosin vapaaehtoisten voimin.
Toimintaa on kahdessa paikassa: Piippurannan klubilla Kankaan kaupunginosassa sekä Kortteli-klubilla Jyväskylän keskustassa.
Kaupungin mukaan käyntikertoja on noin 30 000 vuosittain.
Kaupunginvaltuusto päättää lähitalojen tulevaisuudesta viimeistään joulukuun kokouksessaan.
”Tätä ei voi korvata”
Kaikille avoimissa lähitaloissa on päivittäin monenlaista vertaistuki- ja harrastustoimintaa sekä esimerkiksi keskustelutilaisuuksia ja kulttuuritapahtumia.
Lakkautussuunnitelmat ovat herättäneet paljon vastustusta. Lähitalojen säilyttämiseksi kerätään parhaillaan nimiä.
Kuusi vuotta Piippurannan klubilla käynyt Anna-Liisa Heikkilä sanoo, että ilman lähitaloa hän olisi jäänyt kotiin murehtimaan ja masentumaan. Heikkilä on käynyt lähitalossa ensin yhdessä miehensä kanssa ja myöhemmin yksin.
– Olen saanut täältä äärettömän paljon fyysistä ja psyykkistä tukea. Fyysinen kuntoni on jopa noussut näiden vuosien aikana, ja tällä iällä se on varmaan harvinaista.
Piippurannassa Äijäklubilla käyvä Lassi Halla-aho uskoo, että varsinkin iäkkäiden ihmisten harrastustoiminta ja yhteisöllisyys loppuu, jos lähitalot lakkautetaan.
– Eivät iäkkäät jaksa lähteä kauemmaksi. Yhteinen kokoontuminen on meidän ikäisille tärkeää, eikä tätä voi millään korvata. Siinä menetetään hirveän paljon.
Uusien tilojen löytäminen hankalaa
Lähitalojen toimintaa järjestää muun muassa SPR. Vapaaehtoisena ja yhteyshenkilönä työskentelevä Sirpa Pekkarinen kertoo, että esimerkiksi SPR:n lauantaiklubi on ollut todella suosittu.
– Kävijöitä on ollut enimmillään yli 90, ja normaalistikin 40–50.
Moni jättäisi tulematta, jos toiminta muuttuisi maksulliseksi.
Sirpa Pekkarinen
Lauantaiklubilla kokoontuu niin suomalaisia kuin maahanmuuttajataustaisia ihmisiä kohtaamaan ja keskustelemaan.
Pekkarisen mukaan klubilla voi oppia suomen kieltä keskustelemalla.
Korvaavien tilojen löytäminen olisi Pekkarisen mukaan hankalaa.
– Omat tilamme eivät sovellu tällaiseen avoimeen ryhmätoimintaan, jossa tarvitaan esimerkiksi keittiötä. Muualta ei luultavasti saisi tiloja myöskään maksuttomana.
Pekkarinen uskoo, että moni jättäisi tulematta, jos toiminta muuttuisi maksulliseksi. Hän pitää ainutlaatuisena sitä, että kaupunki on tarjonnut kokoontumistilat.
Kaupungin mukaan helppoja säästökohteita ei ole
Kaupunki hakee lähitalojen ja vapaaehtoistoiminnan mahdollisella lakkauttamisella noin 450 000 euron säästöjä. Luvussa on mukana myös vapaaehtoistoiminta Vaparin palveluiden mahdollinen lopettaminen.
Kaupungin kansliapäällikkö Heli Leinonkosken mukaan on kiistatonta, että lähitalojen ja vapaaehtoistoiminnan merkitys on suuri.
– Joudumme säästöjen suhteen koko kaupungissa vaikeisiin tilanteisiin. Meillä ei ole enää helppoja vaihtoehtoja, joista voisimme karsia, Leinonkoski sanoo.
Jos lähitalot lakkautetaan, Leinonkosken mukaan kaupunki selvittää, pystytäänkö toimintaa jatkamaan jollakin uudella tavalla.
– Säästöt pitäisi kuitenkin saada aikaan.