Suomen metsien hakkuita on rajoitettava, että niiden muodostama hiilinielu saadaan ilmastotavoitteiden kannalta kestävälle tasolle.
Näin kommentoi Ilmastopaneelin puheenjohtaja Jyri Seppälä tuoreita Luonnonvarakeskuksen tietoja, että metsät eivät muodosta enää hiilinielua.
Hiilinielu syntyy, kun metsät imevät yhteyttäessään ilmastopäästöistä merkittävintä eli hiilidioksidia. Metsien hiilinielu on ollut Suomelle elintärkeä sekä kansallisten ilmastotavoitteiden että EU-velvoitteiden kannalta.
Luonnonvarakeskus (Luke) julkaisi tällä viikolla tilaston, jonka mukaan metsät ovatkin nyt hiilinielun sijasta päästöjen aiheuttaja.
Metsämaan nielu on toisin sanoen kutistunut niin pieneksi, ettei se kata edes metsien omasta maaperästä syntyviä ilmastopäästöjä.
Luken lukujen mukaan metsät olivat 1,12 miljoonan tonnin suuruinen hiilidioksidin päästölähde toissa vuonna 2023.
Puuston kasvu ylitti kyllä yhä hakkuiden ja luonnollisten syiden aiheuttaman poistuman, eli metsien puusto itsessään oli hiilinielu. Se ei kuitenkaan riittänyt kattamaan metsien oman maaperän päästöjä.
Päästöjä syntyy muun muassa hakkuujätteen ja ojitettujen suometsien turpeen hajotessa. Hakkuujäte lisääntyy hakkuiden myötä. Ilmaston lämpeneminen taas kiihdyttää sen hajoamista.
”Kestävyysargumentilta on tipahtanut pohja pois”
Metsien hiilinielu on aiemmin imenyt omien maaperäpäästöjensä lisäksi myös muun muassa liikenteen ja teollisuuden ilmastopäästöjä.
Se on suurimmillaan kuitannut Suomen kokonaispäästöistä jopa kolmanneksen, yli 20 miljoonaa tonnia.
Suurin piirtein sen kokoinen nielu Suomella pitäisi myös nykylaskelmien mukaan olla, että pääsisimme sekä omaan että EU:n ilmastotavoitteeseen.
Siksi metsien muuttuminen itsessään päästöjen aihettajaksi on iso muutos.
– Kyllä tämä on iso uutinen. Aika pitkäänhän on argumentoitu, että metsät ovat yhä nielu. Nyt on menty rajan yli, että kestävyysargumentilta on tipahtanut pohja pois, Jyri Seppälä sanoo.
Jyri Seppälä viittaa pari vuotta sitten 2022 julkaistuun tietoon, jonka mukaan maankäyttösektori, jolle metsät ilmastopolitiikassa kuuluvat, oli muuttunut kokonaisuudessaan päästölähteeksi.
Uutinen oli jo tuolloin ilmastopolitiikan kannalta kohtalokas, sillä nielujen kerrottiin romahtaneen.
Metsät näyttivät kuitenkin yhä noin kuuden miljoonan tonnin hiilinielulta – vaikkakin aivan liian pieneltä ilmastotavoitteisiin nähden. Kyse oli siitä, että sektorin muut, kuten turvepeltojen ja metsäkadon päästöt, ylittivät ensi kertaa metsänielun koon.
Metsäteollisuus on korostanut nielujen romahduksen yhteydessä, että metsät ovat kaikesta eli maankäytön päästöistä huolimatta yhä hiilinielu.
Nyt tiedot ovat tarkentuneet ja on käynyt ilmi, että tilanne on ja oli jo vuonna 2021 astetta karumpi. Metsät eivät ole olleet ilmastopäästöjä imevä nielu enää useampaan vuoteen.
Nielut katosivat kun laskentatapa muuttui
Muuttuneen nieluluvun taustalla on uusi laskentatapa. Se sisältää maaperäpäästöjen arviointimenetelmän sekä aikaisempaa tarkemmat tiedot Suomen metsävaroista.
– Tämän uuden inventaariotyön perusteella on selvinnyt, että myös metsämaa toimii päästölähteenä, Seppälä sanoo.
Luke listaa nielun katoamisen syiksi maaperäpäästöjen lisäksi puuston biomassan eli lehtien, oksien, rungon, ja juuriston kasvun pienenemisen.
Suurin syy nieluromahdukseen ovat kuitenkin hakkuut. Ne ovat olleet suhteellisen korkealla tasolla vuodesta 2021.
Vuonna 2021 Suomen metsistä hakattiin 76,3, vuonna 2022 75,1 ja vuonna 2023 72,7 miljoonaa kuutiota puuta.
Kaikkien aikojen ennätysmäärä, 78 miljoonaa kuutiota puuta, hakattiin vuonna 2018. Tuolloin myös nielu kävi vastaavasti ennätysalhaalla.
Viime vuoden 2024 hakkuumäärät eivät ole vielä selvillä, mutta ennakkotiedoissa näkyy Seppälän mukaan pieni lisäys edellisvuoteen.
– Se on ihan selvää, että hakkuita on tavalla tai toisella saatava vähennettyä, jos halutaan saavuttaa ilmastotavoitteet, hän sanoo.
Seppälän mukaan on sekä hallituksen että metsäteollisuuden vastuulla miettiä, miten se käytännössä tapahtuisi.
– Nyt pitää ottaa lusikka kauniiseen käteen ja miettiä, miten tässä päästään eteenpäin.
Petteri Orpon (kok.) hallitus on jo todennut hallitusohjelmassaan, ettei Suomi pääse hiilinielua koskevaan, EU:n ilmastotavoitteeseen vuosina 2021–2025. Se tarkoittaa veronmaksajille kustannuksia, joihin hallitus on jo kertonut valmistautuvansa.
Kustannusten on aiemmin arvioitu kohoavan miljardiluokkaan.
Suomea odottaa kuitenkin vielä toinen EU-velvoite vuonna 2030.
Se edellyttää, että maankäyttösektorin on oltava nielu eikä päästöjen lähde. Tavoitteeseen voidaan päästä Seppälän mukaan vain reilun kokoisen metsänielun avulla.
Hiilinielu on tärkeä myös Suomen oman hiilineutraalisuustavoitteen kannalta.
Orpon hallitus on toistaiseksi luvannut vahvistaa nielua muun muassa metsänhoitoon liittyvillä toimilla.
Luke julkaisi loppuvuodesta raportin, jossa arvioitiin toimien vaikutusta nieluun.
Metsänhoitotoimet tarkoittavat esimerkiksi lannoitusta, metsien kertoaikojen eli hakkuuvälien pidentämistä ja muutoksia harvennustapaan.
Seppälän mukaan metsänhoidon keinot toisivat kuitenkin vain noin kolme miljoonaa tonnia lisää metsänielua vuoteen 2035 mennessä.
– Tarvittavan kokoluokka liikuu sen sijaan parissakymmenessä miljoonassa tonnissa, hän sanoo.
Ilmastopaneeli on valtioneuvoston nimittämä elin, jonka tehtävä on antaa päättäjille tietoa ilmastopolitiikan tueksi.
Nieluluvut julkaissut Luke taas on maa- ja metsätalousministeriön alainen tutkimuslaitos.
Metsäteollisuuden Niemi: Nielujen roolia pitää tarkastella uudelleen
Yle kysyi metsäalan edunvalvoja Metsäteollisuus ry:n johtaja Karoliina Niemeltä, mitä ala ajattelee tuoreista nieluluvuista.
Niemi sanoo ensin, että liitto haluaa käydä kokonaisuuden Luken kanssa ”pohjamutia myöden” läpi.
Hän kuitenkin tunnistaa Luken laskelmista maaperäpäästöjen lisääntymisen ja metsien kasvun vähenemisen vaikutuksen nieluun.
Pääsyytä eli hakkuita Niemi kommentoi sanomalla, että puupohjaisilla tuotteilla on globaaleilla markkinoilla kasvava kysyntä. Puun energiakäyttö on myös lisääntynyt Venäjän puuntuonnin lakkaamisen ja turpeen alasajon seurauksena, Niemi sanoo.
Venäjältä tuotiin noin kymmenen miljoonaa kuutiota puuta ennen Ukrainan sodan alkamista. Edellisen hallituksen päättämä, turpeen energiakäytön loppuminen on myös paikoin tarkoittanut metsäpohjaisen polttoaineen käytön lisääntymistä.
Olisiko metsäteollisuuden vastuulla siitä huolimatta tarkastella keinoja, että hakkuut vähenisivät ja hiilinielu kasvaisi?
– Puupohjaiset tuotteet ovat tärkeitä meidän kaikkien arjessa. Ne korvaavat fossiilisia raaka-aineita maailmalla, Niemi vastaa.
Niemen mukaan erityisesti metsien kasvua pitäisi sen sijaan lisätä eri keinoin.
Jyri Seppälän mukaan metsien hoitoon liittyvät keinot eivät kuitenkaan yksin riitä ilmastotavoitteisiin tarvittavan nielun aikaansaamiseksi.
– Kyllä minä silti käännyn siihen, että hyvällä ja oikea-aikaisella metsänhoidolla on iso merkitys. Ja toimiin pitää ryhtyä ripeästi, Niemi sanoo.
Hänen mielestään metsien roolia ilmastopolitiikassa pitäisi arioida uudelleen. Nielujen pieneneminen Saksassa ja metsätuhot maailmalla osoittavat Niemen mielestä, että metsät ovat epävarma hiilivarasto.
Miten kansainvälinen tilanne sitten muuttaa tilannetta ilmastotavoitteidensa kanssa painivassa Suomessa?
– Meidän pitää ymmärtää kokonaisuus, että Suomi ei ole yksin. Siksi painotan metsistä huoltapitämistä, Niemi sanoo.
Suomen tavoite hiilineutraaliudesta vuodelle 2035 on kirjattu ilmastolakiin. Myös EU:n hiilinielun kokoa koskevat ilmastotavoitteet ovat Suomelle velvoittavia.
- Katso video: EU-komission ilmasto-osaston pääjohtaja Kurt Vandenberghe sanoi jo reilu vuosi sitten odottavansa Suomelta tekoja, joilla metsien hiilinielu saadaan kasvamaan.