Paneelin mukaan hiilinielujen katoaminen vaikeuttaa tavoitteen saavuttamista, mutta ei tee siitä mahdotonta.
Suomi voi yhä saavuttaa hiilineutraaliuden vuonna 2035. Tavoitteeseen voidaan päästä, vaikka metsät eivät olekaan viime vuosina toimineet päästöjä poistavana hiilinieluna.
Näin toteaa Suomen ilmastopaneeli tänään torstaina julkaistussa kannanotossaan.
– Metsien muuttuminen nielusta päästölähteeksi vaikeuttaa kiistatta Suomen ilmastolakiin kirjatun hiilineutraaliustavoitteen saavuttamista, mutta ei tee siitä mahdotonta, paneeli kirjoittaa.
Paneeli kertoo laativansa parhaillaan koontia toimista, joita Petteri Orpon (kok.) hallitus voisi ottaa käyttöön hiilineutraaliuden saavuttamiseksi. Hiilineutraalius tarkoittaa, että päästöjä syntyy vain sen verran kuin hiilinielut poistavat niitä.
Paneelin mukaan Suomi on onnistunut fossiilisten päästöjen vähentämisessä vuodesta 2011, mutta samalla ajanjaksolla Suomen nettopäästöt eivät ole kuitenkaan vähentyneet.
Päinvastoin: ne ovat jopa kasvaneet lievästi. Syy on hiilinielujen pieneneminen.
– Tämä merkitsee, ettei Suomen vuotuinen vaikutus ilmastonmuutoksen etenemiseen ole tänä aikana lainkaan pienentynyt, paneelin tutkijta kirjoittavat.
Paneelin mukaan fossiilisten päästöjen odotetaan vähenevän jopa ennakoitua nopeammin vuoteen 2035 mennessä.
Myös taakanjakosektorilla eli erityisesti liikenteessä voidaan yhä vähentää päästöjä lisätoimin. Liikenteen lisäksi sektorille kuuluvat maatalous ja lämmitys.
Yhteensä päästökauppasektorilla ja taakanjakosektorilla on mahdollisuus painaa päästöt selvästi alle 20 miljoonaan tonniin vuoteen 2035 mennessä, paneeli laskee.
Jäljelle jäävät päästöt pitäisi kuitenkin poistaa nielujen avulla, että hiilineutraalius toteutuu.
Alun perin sen piti tapahtua maankäyttösektorille kuuluvien metsien avulla, mutta nyt koko sektori on itsessään päästöjen lähde. Toissa vuonna maankäytöstä syntyi 12 miljoonaa tonnia päästöjä.
Suomea sitoo myös EU:n maankäyttösektorin eli LULUCF-asetuksen vuoden 2030 velvoite, jossa Suomi on sitoutunut säilyttämään metsiensä hiilinielun tietyn kokoisena. Tuolloin Suomen nettonielun pitäisi olla paneelin arvion mukaan vastata 3,8 miljoonaa tonnia.
Ensimmäiseen, EU:n metsänieluja koskevaan velvoitteeseen Suomi ei enää ehdi päästä.
– Suurin välitön vaikutus nielujen vahvistamiseen on hakkuiden maltillisella vähentämisellä. Se myös lisää metsien kasvua ja turvaa tulevia metsän käytön mahdollisuuksia.
Se, kuinka paljon hakkuita pitää vähentää, riippuu paneelin mukaan siitä, kuinka paljon muita toimia tehdään.
Paneeli kehottaa vähentämään turvepelloista ja metsäkadosta syntyviä päästöjä, puun polttamista energiaksi ja valmistamaan puusta korkeamman jalostusarvon tuotteita.
Paneeli huomauttaa muun muassa EU:n ilmastopaneelin laskeneen, että hiilinielujen kasvattaminen maankäyttösektorilla maksaa selvästi vähemmän kuin Orpon hallituksen kaavailema teknisten hiilinielujen käyttö.
Päästöjen vähentämisen kustannus on maankäytön nielujen avulla 10–50 euroa hiilidioksiditonnia kohden, kun taas teknisillä hiilinieluilla se maksaa noin 100–1 000 euroa tonnilta.
Katso video teknisestä hiilinielusta Bergenissä Norjassa:
