Juulia Piipon hevostilalla eletään jännittävää kesän alkua Etelä-Pohjanmaalla. Isonkyrön Orismalassa sijaitsevan tilan vanhin hevonen Lilli on tiineenä, ja varsomisen pitäisi alkaa aivan näinä viikkoina.
Tilan yllä väreilee myös aivan toisenlainen jännitys. Sudesta on tullut Orismalassa lähes päivittäinen vieras.
– Kun lapsena kävimme eläintarhassa, halusin nähdä etenkin sudet. Olen aina tykännyt niistä. Nyt en enää halua nähdä niitä omalla pihalla tai naapurustossa enkä halua kuulla, että ne ovat käyneet kylällä hevosten kimppuun.
Piipon omat eläimet ovat säästyneet susien hyökkäyksiltä, mutta hevoset ovat käyneet säikyiksi ja levottomiksi.
– Lilli on normaalioloissa tosi rauhallinen hevonen. Nyt se on hyppinyt pystyyn ja riehunut mahansa kanssa tarhassa. Jos tulee liikaa stressiä tai hevonen säikähtää tosi pahasti, se voi laukaista varsomisen tai hevonen voi luoda sen varsan, Juulia Piippo murehtii.
Juulia Piippo kertoo videolla oman näkemyksensä siitä, miten susien lisääntyneisiin pihakäynteihin pitäisi tarttua.
Havainnot ja pihakäynnit nousivat uudelle tasolle
Sekä susihavainnot että pihakäynnit ovat reilusti yli kaksinkertaistuneet koko maassa alkuvuonna verrattuna viime vuoden tammi–toukokuuhun, kertoo riistapäällikkö Olli Kursula Keski-Suomesta.
– Määrät ovat tuplaantuneet yleensäkin edellisvuosien tasoon nähden, Kursula tarkentaa.
Tänä vuonna tammikuun alusta kesäkuun alkupäiviin mennessä on koko maassa tehty 12 000 susihavaintoa ja 4 000 pihakäyntiä. Vuosi sitten vastaavat luvut olivat samalta ajanjaksolta 5 200 havaintoa ja 1 500 pihakäyntiä.
– Pihakäyntikartta kertoo, että sudet tulevat pihapiiriin siellä, missä susia on tällä hetkellä. Varsinais-Suomessa pihakäyntejä on eniten, mutta niitä on paljon myös Uudellamaalla, Satakunnassa, pohjalaismaakunnissa ja Pohjois-Karjalan eteläosissa, Kursula selvittää.
Koulutetut petoyhdyshenkilöt kirjaavat susihavainnot Luonnonvarakeskuksen Tassu-järjestelmään, ja nämä havainnot ovat viranomaisten käytössä. Olli Kursula pitää petoyhdyshenkilöiden osuutta merkittävänä havaintojen tallentamisessa.
– Kansalaisilla on käytössä muitakin järjestelmiä. Petoyhdyshenkilöt tallentavat Tassu-järjestelmään vain varmistettuja havaintoja.
Susi ei välttämättä liiku ”pahat mielessä”
Monet ihmettelevät, miksi sudet tulevat nykyään pihoille eivätkä arastele ihmistä niin kuin ennen.
Julkisten hallintotehtävien päällikkö Sauli Härkönen Suomen riistakeskuksesta selittää ilmiötä asutustiheydellä. Kun susikanta on kasvanut etelässä ja lännessä, susien reviirit rajoittuvat tiheään asutulla seudulla osin pakostakin lähelle asutusta.
Härkönen huomauttaa, että susien pihakäynneissä on tärkeää huomioida, liikkuuko susi luontaisesti pihan lähellä vai tuleeko se sinne tarkoituksella.
– Tuleeko se pihaan säännöllisesti vai jolkotteleeko se 100–200 metrin päästä ohitse. Merkitystä on myös sillä, tuleeko se pihaan yöllä vai päivällä ja miten se käyttäytyy, kun ihmisiä on läsnä. Poistuuko se välittömästi, vai jääkö se katselemaan?
Havainnoista pitää Härkösen mukaan kuitenkin aina ilmoittaa viranomaisille tai petoyhdyshenkilöille.
– Näin tilannetietoisuus säilyy. Havaintojen pohjalta tehdään arvioita, onko erityisille toimenpiteille tarvetta.
Juulia Piippo kertoo videolla oman suhtautumisensa susien suojeluun.
”Viranomaiset välttelevät vastuuta”
Juulia Piipon mukaan viranomaisten olisi pitänyt toimia jo. Orismalan Seljänkankaalla, noin viiden kilometrin säteellä, susien pihakäynneistä tehtiin muutamassa viikossa 22 ilmoitusta.
– Petoyhdyshenkilölle on ilmoitettu näköhavainnot. Pihakäynnit olemme ilmoittaneet poliisin ohjeistuksen mukaan hätäkeskukseen. Uskon, että tässä lähellä on lauma.
Piipon mielestä poliisin olisi aika ottaa tilanteesta vastuuta, kun susi käy pihoissa jo useita kertoja viikossa.
Ääripäät eivät kuuntele toisiaan
Europarlamentti höllensi keväällä suden suojelua tiukasti suojellusta lajista suojelluksi lajiksi. Jäsenvaltiot tekevät omat päätöksensä.
Sauli Härkönen Riistakeskuksesta arvioi, että suden suojelu etenee kansalliseen valmisteluun jo eduskunnan syysistuntokauden alussa. Hän arvioi susikeskustelun jatkuvan Suomessa tiiviinä.
– Keskustelujen ääripäät ovat kaukana toisistaan, eikä toista näkökantaa haluta välttämättä edes kuunnella.
Lakimuutosvalmistelun rinnalla Suomessa ryhdytään päivittämään maa- ja metsätalousministeriön johdolla myös suden hoitosuunnitelmaa. Suunnitelman tavoitteena on säilyttää tai saavuttaa maassa suotuisan kokoinen susikanta.
– Toimenpiteet eivät liity vain metsästykseen, vaan esimerkiksi vahinkojen ennaltaehkäisemiseen, tutkimuksen lisäämiseen, kannanarviointiin ja metsästyksen valvontaan, Sauli Härkönen kertoo.
