Ajatushautomo ISW:n mukaan tarkoituksena on saada Ukraina hajauttamaan omia joukkojaan laajemmin maansa rajoille. Lukašenkan ajatukset ovat jo helmikuun vaaleissa.
Valko-Venäjän Ukrainan-rajalleen keräämien sotajoukkojen hyökkääminen Ukrainan puolelle on epätodennäköistä, arvioi yhdysvaltalainen sotaa seuraava ajatushautomo Institute for the Study of War (ISW).
ISW:n mukaan valkovenäläisjoukkojen rajalle siirtämisen tarkoituksena on saada Ukraina hajauttamaan omia joukkojaan laajemmin maansa rajoille.
Ajatushautomo viittaa Ukrainassa toimivien avoimen lähdekoodin tiedusteluorganisaatioiden Frontelligence Insightin ja Rochan Consultingin analyysiin. Sen mukaan valkovenäläiset taisteluyksiköt toimivat tyypillisesti vain 30–40 prosentilla kokonaisvahvuudestaan, ja ne tukeutuvat mobilisaatioon yksiköiden miehittämiseksi.
Tämä viittaa siihen, että vakavat valmistelut suureen valkovenäläiseen hyökkäykseen Ukrainaan olisivat enemmän ilmeisiä. Valko-Venäjä ei ole ilmoittanut yleisestä mobilisaatiosta eikä Valko-Venäjän puolella ole riittävästi venäläisjoukkoja hyökkäyksen aikaansaamiseksi.
Lukašenkaa kiinnostaa enemmän oma valta
ISW uskoo myös, että Valko-Venäjän presidentillä Aljaksandr Lukašenkalla on katseet siinä määrin jo ensi vuoden presidentinvaaleissa, että hän ei halua ottaa osaa Ukrainan sotaan, jolla ei ole kannatusta Valko-Venäjän kansalaisten keskuudessa.
Valko-Venäjän hyökkäys Ukrainaan tai sen osallistuminen sotaan heikentäisi Lukašenkan kykyä puolustaa hallintoaan.
ISW on jo aiemmin arvioinut, että Lukašenka on äärimmäisen epätodennäköisesti valmis ottamaan riskiä taistelusta Ukrainan kanssa. Se voisi heikentää hänen hallintoaan tai lisätä merkittävästi Valko-Venäjän sisäistä tyytymättömyyttä.
– Valko-Venäjän presidentinvaalit ovat helmikuussa 2025. Lukašenka haluaa todennäköisesti säilyttää kontrollin kansalaisten mielipiteistä sekä pääsyn armeijaansa tukahduttaakseen mahdolliset vaalien ympärillä syntyvät protestit, kuten hän teki loppuvuodesta 2020, ISW kirjoittaa verkkosivuillaan.
Lauantaina 70 vuotta täyttävä Lukašenka on ollut vallassa 30 vuotta. Hän aikoo olla presidentti myös helmikuun vaalien jälkeen.
