Suomen hallitus sulki vuosi sitten itärajan vastatoimena Venäjän hybridivaikuttamiselle sen jälkeen kun rajan yli alkoi tulla satoja turvapaikanhakijoita kolmansista maista.
Itärajalla ovat edelleen voimassa tiukat matkustusrajoitukset, eikä täältä pääse helposti Venäjälle.
Kantasuomalaiset eivät juuri kärsi tilanteesta. Itärajan asukkaat eivät tosin pääse hakemaan halpaa bensaa, mutta muuten asia ei herätä suuria tunteita. Kuten Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Saila Heinikoski sanoi marraskuun puolessa välissä Ylen aamu-tv:ssä, vaikuttaa siltä, että maan poliittinen johto ei ole juurikaan paineen alla tässä asiassa.
Monet Suomessa asuvat venäjänkieliset, joilla on sukulaisia ja läheisiä rajan toisella puolella, kokevat tilanteen toisin.
Aleksanteriliiton hallituksen jäsen Alexey Bulavtsev kritisoi Suomen hallituksen päätöstä ja on jättänyt vetoomuksen Euroopan parlamentille rajan avaamiseksi.
– Suomen hallituksen päätös sulkea raja on vastoin Euroopan unionin sääntöjä, joiden mukaan rajoitukset voivat olla vain yksilöllisiä, sanoo Bulavtsev.
Aleksanteriliitto ei edusta kaikkien Suomessa asuvien venäjänkielisten mielipidettä.
Vetoomuksen allekirjoitti yli tuhat ihmistä, ja se on lähetetty Euroopan parlamentin PETI-komiteaan. Vetoomuksen käsittelyprosessi on monivaiheinen, eikä allekirjoitusten määrä suoraan vaikuta sen menestykseen.
– Poliittiset ryhmät päättävät, mitkä vetoomukset käsitellään tarkemmin. Useimmiten käsitelty vetoomus lähetetään Euroopan komissiolle, josta tulee kirjallinen vastaus. Joskus vetoomuksiin vastaavat myös muut EU:n instituutiot ja kansalliset viranomaiset. Vetoomuksen allekirjoitusten määrä ei teknisesti vaikuta vetoomuksen kohtaloon, mutta se voi lisätä sen poliittista painoarvoa, kertoi europarlamentaarikko Ville Niinistön (vihr.) avustaja Minna Manninen.
Laki hyväksyttiin – toiveet eivät toteutuneet
Käännytyslain hyväksymisen toivottiin auttavan rajojen avaamisessa, mutta toiveet eivät toteutuneet. Sisäministeri Mari Rantanen (ps.) ja muut Suomen johtavat poliitikot ovat olleet eri mieltä lain vaikutuksista.
Rajatutkimuksen professori Jussi P. Laine Itä-Suomen yliopistosta ehdotti rajanylityspisteen avaamista kokeilumielessä, jotta voitaisiin nähdä, onko rajalla ongelmia.
– Tämä kautta näkisimme, mikä tilanne rajalla on todella, eikä tarvitsisi arvailla. Jos ongelmia ei olisi, yksi rajanylityspiste voisi pysyä auki, jotta ne, joilla on todellinen tarve ja oikeus ylittää raja, voisivat sen tehdä. Jos ongelmia ilmenisi, esimerkiksi ohjattua maahanmuuttoa, rajanylityspiste voitaisiin sulkea välittömästi. Tämä varmistaisi, että sulkemiselle on tosiasialliset perusteet, sanoo Laine Yle Novostin haastattelussa.
Sisäministeri Rantanen torjui huhut rajan osittaisesta avaamisesta
Syksyllä kiersi huhuja rajan mahdollisesta avaamisesta talven aikana, mutta sisäministeri Mari Rantanen torjui ne. Suomen hallitus pelkää, että Venäjä voisi käyttää haavoittuvia väestöryhmiä hybridivaikuttamisen välineenä.
Euroopan hybridiuhkien torjuntakeskuksen Jukka Savolainen arvioi aiemmin syksyllä Ylen haastattelussa, että Venäjä jatkaa syvenemistä sotatalouteen, mikä puoltaa rajan pitämistä kiinni.
Painajainen Viron ja Venäjän rajalla
Monet Suomessa asuvat venäjänkieliset käyttävät nyt Viron Narva-Ivangorodin rajanylityspistettä matkustaessaan Venäjälle, mutta rajanylitykset ovat hitaita ja hankalia.
Ilya Morev koki syksyllä rajaa ylittäessään kylmän ja pitkän odotuksen, ja hän kritisoi viranomaisten toimia.
– Me matkustimme sitä kautta vaimoni kanssa lokakuussa ja olimme jokseenkin valmistuneita. Meillä oli lämpimät vaatteet, mutta kuitenkin jäädyimme luita ja ytimiä myöten, sillä oli hyvin kylmä, kävi kova tuuli. Jouduimme odottamaan Viron rajalla kahdeksan tuntia. Se oli kauhea kokemus, kertoo Morev.
Ensimmäisen kerran Morev matkusti tällä reitillä helmikuussa, ja nyt tilanne on vain pahentunut. Hän selittää, että Viron rajavartijat ja tullimiehet ovat alkaneet suorittaa lisätarkastuksia pakotteiden vuoksi.
– Lisäksi he lopettivat rajanylityspisteen toiminnan öisin. Nyt rajanylityspiste suljetaan kello 23. Esimerkiksi kun ylitimme rajan, jälkeemme jäi noin kolmesataa ihmistä sulkemishetkellä. On vaikea kuvitella, miten kukin vietti yönsä – Narva on kuitenkin pieni kaupunki. Jotkut varmasti jäivät yöksi rajalle, jotta eivät menettäisi paikkaansa.
Rajanylityksen hitauteen on myös muita syitä. ”Yritteliäät” ihmiset ovat alkaneet myydä paikkoja niin, että halukkaat pääsevät jonon etupäähän.
– Viranomaiset eivät juuri puutu tähän toimintaan. Silmieni edessä poliisi vei syrjään tällaisen ”myyjän”, tarkisti asiakirjat ja päästi menemään. Jonossa seisovat pelkäävät olla tekemisissä näiden tyyppien kanssa, siellä he näyttävät aika karskeilta. Ja jos alat valittaa, he syytävät päällesi kirouksia ja uhkailevat.
Morev toivoo, että Suomen viranomaiset selventäisivät rajan avaamisen ehtoja.
– Haluaisin kuulla, millä kriteereillä rajan voisi avata. Tähän tarvitaan selkeyttä. Miten saamme tietää, että ongelma on ratkaistu? Olisi hienoa luoda vuoropuhelu kansalaisten ja viranomaisten välille. Tavarajunat kulkevat rajan yli, mutta meille, Suomen asukkaille, raja on suljettu, jotta kärsisimme ja matkustaisimme kiertoteitse.
– Tärkein kysymykseni viranomaisille on, tehdäänkö ongelman ratkaisemiseksi jotain vai onko meidät lopullisesti unohdettu, sanoo Morev.
”Tuemme Suomen hallituksen päätöstä”
Kaikki Suomessa asuvat venäjänkieliset eivät kuitenkaan vastusta rajan sulkemista.
Irina Vesikko Suomen venäjänkielisten demokraattisesta yhteisöstä tukee hallituksen päätöstä turvallisuuden etusijalle asettamisesta.
– Tuemme Suomen hallituksen päätöstä, koska asetamme Suomen turvallisuuden etusijalle, sanoo Vesikko.
Yhteisö toivoo, että rajatilanne voisi muuttua, kun olosuhteet sen sallivat. Vesikko korostaa asiantuntijoiden roolia ratkaisun löytämisessä.
Tämä on lyhennetty versio alkuperäisestä venäjänkielisestä Yle Novostin artikkelista.
