Sotilaallinen puolustuskyky on kyllä tärkeä osa turvallisuutta, mutta maa, joka luottaa pelkästään aseisiin, on vaarassa, Riiheläinen muistuttaa.
Janne ”Rysky” Riiheläinenturvallisuuspolitiikan tarkkailija
Yhdysvaltalainen republikaanipoliitikko, senaattori Lindsay Graham vieraili hiljan Suomessa. Hän kehui Suomea ja ehdotti tänne perustettavaksi Naton osaamiskeskusta, jossa keskityttäisiin tekoälyyn ja kvanttilaskentaan. Graham on raskaan sarjan poliitikko, joka ei vetäise ihan hihasta tällaisia ehdotuksia.
Puolustusministeri Antti Häkkänen tyrmäsi Grahamin ehdotuksen: Häkkänen sanoi: ”Venäjän uhkatilanteesta johtuen priorisoimme kaikki paukut siihen, että Suomen puolustus rakennetaan Naton kanssa ensin entistä parempaan kuntoon. Tässä työssä veronmaksajien rahat pitää käyttää siihen, missä niistä on eniten hyötyä.”
Hallitus keskittyy rautaa rajalle -politiikkaan ja ylenkatsoo muita turvallisuuden tuottamisen tapoja.
Häkkänen perusteli kantaansa myös kielikuvalla, jonka mukaan Suomella ei ole nyt riittävästi kaistaa tällaiselle hankkeelle. Siis ettei ole ihmisiä hoitamaan tätä asiaa.
Minusta ministerin kanta oli käsittämätön. Se kertoo siitä, että tämä hallitus keskittyy rautaa rajalle -politiikkaan ja ylenkatsoo kaikkia muita turvallisuuden tuottamisen tapoja. Samaa henkeä on hallituksen hankkeessa niistää Suojelupoliisin rahoitusta.
Rautaa näinä aikoina toden totta tarvitaan, mutta kuten hallituksen omassa ulko- ja turvallisuuspoliittisessa selotekoehdotuksessa todetaan: ”Jatkossa on yhä tärkeämpää tunnistaa murroksellisten teknologioiden, erityisesti tekoälyn ja kvanttiteknologioiden, ulko-, turvallisuus- ja puolustuspoliittiset vaikutukset ja kehittää keinoja vastata niihin.”
Venäjän keskeinen työkalu on levittää epäluottamusta ja lietsoa vastakkainasettelua, ja se tapahtuu informaatioympäristössä.
Lännen konflikti Venäjän kanssa tarkoittaa meille kaikenlaisten likaisten temppujen kohteena olemista. Millä nimellä toimintaa sitten kutsuukin, hybridisodaksi tai laaja-alaiseksi vaikuttamiseksi, perusidea on koko ajan sama: Venäjä käyttää demokratiaa sitä itseään vastaan. Demokratioissa kun kansalaisten mielipiteet voivat muuttaa valittua poliittista linjaa.
Tässä toiminnassa Venäjän keskeinen työkalu on levittää epäluottamusta ja lietsoa vastakkainasettelua. Se tapahtuu informaatioympäristössä, jonka kautta hahmotamme, miten maailma makaa ja mitä ihmiset siitä ajattelevat.
Siksi suomalainen journalismi on olennainen osa kansakunnan henkistä kriisinkestävyyttä. Sen tarjoama luotettava tieto rakentaa luottamusta ja antaa kansalaisille mahdollisuuden pysyä ajan tasalla. Näinä kuohuvina aikoina se on myös turvallisuuden tunteen kannalta olennainen asia.
Kun oikeusministeri Leena Meri peruutti valtion tuen journalistisen median omavalvontaa hoitavalta Julkisen sanan neuvostolta, valtio pesi samalla kätensä median laadun tukemisesta. Uskon, ja toivon, että mediatalot edelleen itse ylläpitävät Julkisen sanan neuvostoa, vaikka rahoituspohja nyt kapenee. Neuvoston päätösten kautta kuka tahansa on voinut mittauttaa, että media toimii meillä laadukkaasti.
Valtio pesi kätensä median laadun tukemisesta.
Samaan aikaan Julkisen sanan neuvoston kanssa ollaan myös supistamassa Yleisradiota. Erityisesti kritiikki on koskenut sen tarjonnan erikoisuuksia. Julkisen palvelun ajatuksena on kuitenkin tavoittaa mahdollisimman suuri osa ihmisistä, ja nykyään se tarkoittaa hyvin erilaisten ihmisryhmien huomioimista.
Ja sekin on tärkeää, että meillä on yhä Suomen Tietotoimisto. Jokaisessa maassa on uutistoimisto, joko oma tai sitten vieras. Suomen tietotoimisto välittää täältä maailmalle ja maailmalta tänne. Suomen kannalta on tärkeää, että meiltä lähtee luotettavia uutisia maailmalle, ja että tänne saadaan maailmalta tasokasta uutisvirtaa.
Digitalisaation taloudellisesti runtelemalle kaupalliselle medialle, erityisesti paikallisella tasolla, STT:n ulkomaanuutisten tarjonta on aivan olennaista.
Hyökkäys demokraattisia yhteiskuntia vastaan on käynnissä ihan koko ajan.
Tässä maailmanajassa Häkkäsen tyrmäämä tekoälyyn ja kvanttilaskentaan perustuva osaamiskeskus olisi ollut myös yksi suojaa luova toimija kamppailussa ihmisten mielistä. Tekoälyyn liittyvä murros on vasta alussa, ja kuten Putin totesi jo vuonna 2017: ”Se joka hallitsee tekoälyä, tulee hallitsemaan maailmaa”.
Sotilaallinen hyökkäys Venäjältä voi vielä jossain kohtaa toteutua, ja siihen on taatusti syytä varustautua ihan aseilla – varsinkin, kun samalla varustautuminen osaltaan myös estää uhkakuvan realisoitumista.
Mutta toisenlainen Venäjän hyökkäys demokraattisia yhteiskuntia vastaan on käynnissä ihan koko ajan. Joka päivä aggressiivinen naapuri etsii uusia tapoja horjuttaa luottamusta yhteiskunnassa ja aiheuttaa kaaosta. Jos meillä ei ole tosiaan valtionhallinnossa kaistaa vastata tähän, niin haetaan sitä sitten vaikka yliopistoista ja yrityksistä.
Jos Kreml saa hyökkäyksillään murrettua aukkoja kansalaisten henkiseen rintamaan, ei kalliilla asejärjestelmillä ole merkitystä. Siksi on ehdottoman tärkeää ymmärtää turvallisuus muuksikin, kuin vain raudaksi rajalla.
Laaja-alaisen maanpuolustuksen rintama kulkee nykyään kansalaisten korvien välissä.
Janne Riiheläinen
Kirjoittaja muistaa vielä kipeän hyvin ne epäuskosta lasittuneet katseet kun puhui Venäjän informaatiovaikuttamisesta vajaa kymmenen vuotta sitten.
