Mäntyharjun oma Sulo Vilén.
Jari Nykänen on ostanut kiinalaisesta halpaverkkokauppa Temusta vuodessa niin paljon tavaraa, että tuttavat kutsuvat häntä Neil Hardwickin Tankki täyteen -tv-sarjan hahmoksi. Kuvitteellinen huoltamoyrittäjä Sulo Vilén osti, kun sai halvalla.
Kuljetus- ja pakettipalveluyhtiö Postnordin kyselyn mukaan eniten Temusta ostavat yli 50-vuotiaat miehet, joihin Nykänenkin lukeutuu. Hän hankkii verkkojätistä paljon elektroniikkaa.
– Sanotaan, että olen ostanut tuotteet vähintään alle puoleen hintaan Suomen tarjoustuotteisiin verrattuna. Tiedän paljon tietotekniikasta, enkä suostu maksamaan ylimääräistä, hän sanoo.
Nykänen on eläkkeellä, mutta teki 20 vuotta tietokonehuoltoja.
Raha ratkaisee
Kiinalaista verkkokauppaa kritisoidaan nyt ankarasti. Temu myy valtavia määriä tavaraa, joiden tuotanto-olosuhteista ei arvostelijoiden mielestä tiedetä tarpeeksi. Halvat hinnat puolestaan saavat ihmiset kuluttamaan turhaan.
Nykänen ei niele perusteluja.
– Monet tietotekniikan komponentit valmistetaan joka tapauksessa Kiinassa tai Aasiassa, hän sanoo.
Nykänen ostaa Temusta samoja tuotteita, joita myydään muissa verkkokaupoissa paljon kalliimmalla.
– Köyhällä ei ole varaa maksaa 4–5-kertaista hintaa tuotteista. Miksi maksaisin moninkertaisen summan kansainväliselle kauppaketjulle, jonka voitot menevät ulkomaille, eivätkä jää edes Suomeen? hän kysyy.
Helsingin yliopiston tutkija Essi Pöyryn mukaan Temu-kritiikki nousee usein keskiluokasta. Nykänen puolestaan kokee, että keskustelussa ei kuulu niiden ääni, joilla on vähän rahaa.
– Aivan kuin köyhillä ei saisi olla varaa mihinkään ylimääräiseen välttämättömän lisäksi, hän sanoo.
Mukana myös huteja
Nykänen on ostanut Temusta tavaraa parilla tuhannella eurolla. Hän laskee, että jos olisi ostanut tavarat muualta, ne olisivat maksaneet noin 5 000–10 000 euroa.
Lisäksi hän asuu maaseudulla, jossa ei ole erikoisliikkeitä. Jos haluaa ostaa esimerkiksi elektroniikkaa, täytyy ne hakea 50–100 kilometrin päästä. Kun ostokset tilaa verkkokaupasta, säästää myös matkakustannuksissa.
Nykänen on ollut pääosin tyytyväinen tuotteiden laatuun, mutta myöntää, että teki aluksi paljon hutiostoksia. Esimerkiksi rintaliivien ostaminen puolisolle oli ylitsepääsemättömän vaikeaa.
– En millään onnistunut tilaamaan oikeankokoisia. Nyt en enää tilaa, hän sanoo.
Temun toiminta perustuu siihen, että ostaja tarttuu nopeasti satunnaisiin, houkutteleviin tarjouksiin.
Jos kaupasta sen sijaan yrittää varta vasten hakea tavaraa, jota oikeasti tarvitsee heti, ei sitä löydä. Tämä on Nykäsen mukaan Temun huono puoli.
Hyöty on vaikea määritellä
Temun suosio herättää kysymyksen, voiko sen käyttämisesti oikeasti hyötyä. Sosiologi Riikka Aro Jyväskylän yliopistosta sanoo, että paljon riippuu siitä, mitä hyödyllä tarkoitetaan.
– Taloudellisesti varmasti voi, mutta halpa tuote voi myös rikkoutua äkkiä tai osoittautua vääränlaiseksi. Silloin joutuu taas näkemään vaivaa ja käyttämään rahaa uuden hankintaan, jos tuotteen todella tarvitsee, hän sanoo.
Aron mukaan syyllistämisestä ei ole apua kulutuskeskustelussa, sillä osa ihmisistä on heikossa taloudellisessa asemassa. Toisaalta jokainen on osa ilmiötä, koska kuluttaa tavalla tai toisella.
Halpakauppa ruokkii kulutusta, mikä lisää muun muassa lehtorahtia ja ilmastopäästöjen kasvua.
– Kyse on kulutuksesta kollektiivisesti. Jos me kaikki kuluttaisimme kuin miljardööri, ei ympäristötavoitteilla olisi suurta toivoa, Aro sanoo.
Nykänen katsoo, että hänen tilauksistaan on luonnolle vähemmän haittaa kuin esimerkiksi lentomatkustamisesta, johon hänellä ei ole varaa.
– Kun tilaan tuotteita halvalla, niin se ei kuluta ympäristöä yhtään enempää kuin se, että jos minä ostaisin kalliilla ja lähtisin etelänmatkalle, hän sanoo.
Halpakauppa Temu on ohittanut suosiossa kovat kilpailijansa. Ylen uutispodcastista kuulet, miten Temun suosio näkyy ja mistä yhtiötä arvostellaan.
