Ruoppaus tuhosi aikanaan vesiperhoset Vuoksesta. Ne olivat mäkäräisten vihollisia.
Imatraa jo vuosia piinanneen poikkeuksellisen pahan mäkäräisongelman syy alkaa selvitä. Taustalla on 70 vuotta sitten tehty kaivuutyö, joka tuhosi mäkäräisten luonnolliset viholliset.
Mäkäräisiä eli mäkäriä on Imatralla niin paljon, että ne haittaavat kaupunkilaisia ja jopa urheiluseurojen ulkoliikuntaa ja ulkotapahtumien seurantaa.
Mäkäräisten lisääntymisen syitä on Imatralla arvuuteltu vuosia, mutta lopullinen juurisyy on nyt nähtävästi löytynyt.
Ruoppaus vei vihollisen
Suomen ympäristökeskuksen kehittämispäällikkö Kari-Matti Vuoren mukaan mäkäräisongelman alkusyy löytyy jo vuosikymmenten takaa, kun Imatran läpi kulkeva Saimaan laskujoki Vuoksi ruopattiin voimatalouden käyttöön vuosina 1951–1954.
Tuolloin ruoppaus tuhosi elinolosuhteet mäkäräisten toukkia syöviltä vesiperhosilta. Näin Mäkäräisille luotiin ihanteelliset lisääntymisolosuhteet.
– Nyt vesi virtaa betonirännissä suoraviivaisesti. Ennen se oli täynnä erilaisia pienelinympäristöjä, Kari-Matti Vuori sanoo.
Ennen ruoppausta Vuoksessa oli saarekkeita, suvanteita, matalikkoja ja pieniä koskia, jotka olivat ihanteellisia lisääntymispaikkoja kaloille ja hyönteisille, myös vesiperhosille.
Ruoppauksen jälkeen pohja autioitui.
– Monilta lajeilta poistui valtavat määrät elinympäristöjä, Kari-Matti Vuori sanoo.
Jättiläiskaivuri ruoppasi joesta rännin
Vuoksen luontokadon sai aikaan jättiläiskaivuri Marion. Se saapui joelle ruoppaamaan vuonna 1951 ja poistui vuonna 1954.
Marion 7400 oli aikansa suurin kaivinkonemalli. Pelkästään sen kauha painoi 16 tonnia eli enemmän kuin pari nykyaikaista tavallista kaivuria yhteensä.
Koko kaivurin paino oli 600 tonnia, ja sen siirtämiseen paikkakunnalta toiselle tarvittiin peräti 44 junavaunua.
Marion siirsi maamassoja heittokauhan avulla, jota se siirsi yli 60 metriä pitkän puomin avulla. Kauha pystyi kerralla siirtämään jopa kahdeksan neliömetriä maata.
Jättikaivurin tarkoituksena oli tehdä Vuoksesta uoma, joka kuljettaa mahdollisimman tehokkaasti vettä Vuoksen vesivoimalaitoksiin, joita Suomen puolella on kaksi, Tainionkoskella ja Imatrankoskella. Käytännössä Marion syvensi Vuoksen uomaa ja tasasi rannat.
Vesiperhoset hävisivät
Imatralainen paikallishistorioitsija Veikko Puska oli seuraamassa 1950-luvulla Marionin työskentelyä. Hänen mukaansa joki muutti ruoppauksen jälkeen huomattavasti muotoaan.
Entinen idyllinen joki hävisi ja tilalle tuli tasaisesti virtaava uoma.
– Esimerkiksi kaikki entiset kalastuspaikat ja kalojen kutupaikat tuhoutuivat, Puska kertoo.
Myös runsaina esiintyneet vesiperhoskannat romahtivat Vuoksella.
– Ne hävisivät osittain. Myöhemmin, kun Vuoksi saastui, ne hävisivät kokonaan, Veikko Puska kertoo.
Puskan mukaan vesiperhosia oli Vuoksella aikanaan todella paljon. Kysymys oli todellisesta alkukesän invaasiosta.
– Niitä oli laumoittain. Oikein tuli suut ja silmät täyteen. Kun meni kotiin, niitä piti ravistella puserosta pois, Puska kertoo.
Uudet vesiperhoset tilalle
Tutkijat ovat nyt tuoneet vesiperhosia uudelleen Vuoksen alueelle. Toiveena on, että ne torjuisivat mäkäräisiä.
Valtaosa vesiperhosen toukista on koskisirvikkäitä ja siiviläsirvikkäitä, jotka on pyydystetty Pohjois-Karjalan vesistöistä.
Tavoitteena on luoda Vuokselle jälleen kestävä vesiperhoskanta, jolloin mäkäräisongelmakin voisi poistua.
