Uuden tutkimuksen mukaan ilmaston lämpenemisen talousvaikutukset ovat huomattavasti suuremmat, kuin mitä tähän mennessä on arvioitu.
Ilmastonmuutoksen vaikutukset talouteen ovat kuusi kertaa suuremmat kuin tähän asti on kuviteltu.
Näin kertoo toukokuussa julkaistu yhdysvaltalaisen National Bureau of Economic Research -tutkimuslaitoksen raportti.
Sen mukaan maailmanlaajuinen yhden celsiusasteen lämpötilan nousu voi tiputtaa bruttokansantuotetta (bkt) jopa 12 prosenttia. Bruttokansantuote on kaikkien maassa tuotettujen tavaroiden ja palveluiden arvo yhden vuoden aikana ja sillä mitataan tyypillisesti talouskasvua.
Mitä enemmän lämpötila nousee, sitä enemmän talous heikkenee
Maapallon keskilämpötila on tähän mennessä noussut jo reilusti yli yhden asteen esiteollisesta ajasta.
Useat ilmastotutkijat ovat arvioineet, että maapallo voi lämmetä jopa kolme astetta vuoteen 2100 mennessä, jos tarvittavia toimia ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi ei tehdä. Taloudelliset seuraukset olisivat tällöin katastrofaaliset.
Tutkimusraportin laatijoiden Adrien Bilalin ja Diego R. Känzigin mukaan maailmanlaajuinen kolmen prosentin lämpötilan nousu laskisi tuotantoa, pääomien liikkumista ja kulutusta jopa 50 prosentilla vuoteen 2100 mennessä.
Bilal työskentelee Harvardin yliopiston taloustieteilijänä ja Känzig Northwestern yliopistossa taloustieteilijänä.
Heidän mukaansa ilmastonmuutoksen taloudelliset vaikutukset ovat verrattavissa siihen, mitä pysyvä sotatila aiheuttaa taloudelle. Tutkijat kuitenkin muistuttavat, että nyt puhutaan vaikutuksista bkt:hen ja kulutukseen. Mukana eivät ole ihmishengissä mitatut menetykset.
Suomen Pankin ekonomistin Samu Kärkkäisen mukaan kriittisten pisteiden ylityksellä voi olla arvaamattomia seurauksia taloudelle.
– Riskit todella suurille talousvaikutuksille kasvavat, mitä enemmän yli kahden asteen mennään.
Suomen Pankin selvityksen mukaan pelkästään Euroopassa sään ääri-ilmiöt ovat aiheuttaneet vuosittain taloudellisia vahinkoja keskimäärin 0,1 prosenttia EU:n bruttokansantuotteesta vuosina 1980–2020.
Taloudellisten vahinkojen on arvioitu kolminkertaistuvan vuosisadan loppuun mennessä, jos lämpötilan nousu pysyy Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteen mukaisessa 1,5 celsiusasteessa ja jopa 15-kertaistuvan, jos lämpötila nousee kolme astetta.
Vaikutukset heijastuvat myös Suomeen
Bilalin ja Känzigin mukaan ilmastonmuutoksen talousvaikutukset ovat suurempia lämpimillä ja köyhillä alueilla. Ne heijastuvat silti kaikkialle jo nyt.
– Suomi on pienenä avotaloutena altis globaaleille taloushäiriöille, joita ilmastonmuutoksesta voi koitua. Pidemmällä aikavälillä myös Suomessa sään ääri-ilmiöt, kuten rannikkotulvat tai metsäpalot, voivat aiheuttaa taloudellista vahinkoa, Samu Kärkkäinen sanoo.
Ilmastoasiantuntija Adriaan Perrelsin mukaan Suomi on vielä suojassa ilmastonmuutoksen suurimmilta taloushaitoilta, mutta pitkällä aikavälillä ongelmat myös Suomessa kasvavat.
Suomessa sään ääri-ilmiöitä ovat esimerkiksi rankka lumisade, rajuilmat, ukkoset, kuivuus, metsäpalot, tulvat ja äärimmäinen kylmyys.
– Ilmastonmuutoksen myötä niitä tullaan näkemään myös täällä enemmän, Perrels sanoo.
Ilmastonmuutos heikentää myös kuluttajien ostovoimaa
Ilmastonmuutoksen vaikutukset heijastuvat myös suoraan kuluttajien arkeen ja ostovoimaan.
Bilal kertoi brittilehti The Guardianille, että ilmastonmuutoksen seurauksena ihmiset voivat olla vuosisadan lopussa jopa puolet köyhempiä kuin nyt. Bilalin mukaan ostovoima on jo nyt 37 prosenttia heikompi kuin mitä se olisi, jos ilmastonmuutos ei olisi ollut näin rajua viimeisen 50 vuoden aikana.
Ilmastonmuutos vaikuttaa muun muassa maatalouteen ja elintarviketuotantoon, mikä näkyy kuluttajalle kalliimpana ruokalaskuna jo nyt. Kuivuus, rankkasateet ja kasvitaudit ovat viime aikoina rokottaneet satoa eri puolilla maailmaa, mikä on nostanut esimerkiksi appelsiinimehun ja oliiviöljyn hintaa.
Euroopassa etenkin Välimeren alue on Adriaan Perrelsin mukaan hauras ja oliivisadon lisäksi myös esimerkiksi viininviljely on muuttunut joillain alueilla haastavammaksi.
Suomen Pankin Samu Kärkkäisen mukaan ilmastonmuutos voi lisätä myös energian hinnan vaihtelua ja näkyä sitä kautta myös asumiskustannuksissa. Lisäksi kotivakuutukset voivat kallistua alueilla, jotka ovat erityisen alttiita tulville ja myrskytuhoille.
Ilmastonmuutos voi vaikuttaa myös työpaikoilla, kun sään ääri-ilmiöistä koituvat terveyshaitat voivat vaikuttavat työntekijöiden työkykyyn ja sitä kautta yrityksen taloustilanteeseen.
– Sään ääri-ilmiöt voivat vahingoittaa myös tuotannollista pääomaa, mikä heikentää talouden tuotantokapasiteettia ja vaikuttaa sitä kautta makrotalouteen.
Kärkkäinen muistuttaa myös ilmastonmuutoksen aiheuttaman luontokadon talousvaikutuksista.
– Luontokato heikentää erilaisia ekosysteemipalveluita, joista monet toimialat ja yritykset ovat joko suorasti tai epäsuorasti riippuvaisia.
