Suomessa paljastuu joka vuosi kymmeniä pakkoavioliiton uhreja. Osa uhreista on pakotettu naimisiin alaikäisinä. Usein pakkoavioliitot on solmittu ulkomailla, mutta niihin joutuu alaikäisiä myös Suomessa.
Yle kertoi viikko sitten Nasrin Ebrahimista, joka naitettiin 13-vuotiaana vanhemmalle sukulaismiehelle. Mies toi hänet Suomeen 17-vuotiaana valheellisen tarinan avulla. Myöhemmin Nasrin kertoi tarinansa poliisille.
Viime viikolla Varsinais-Suomen käräjäoikeus tuomitsi miehen yli kuuden vuoden vankeuteen törkeästä ihmiskaupasta, lapsikaappauksesta ja törkeästä vapaudenriistosta.
Tuomio tämäntyyppisestä rikoksesta on harvinainen. Nasrinin tapaus ei kuitenkaan ole ainutlaatuinen.
– Nasrinin kertomat asiat olivat valitettavan tuttuja, vaikka olikin repivää lukea, miten yksin hän on lapsena joutunut olemaan tällaisessa tilanteessa, sanoo Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmän ylitarkastaja Terhi Tafari.
Tafari kohtaa työssään pakkoavioliiton uhreja. Hän myös kouluttaa muita viranomaisia tunnistamaan ilmiön.
Suomessa solmitaan vuosittain pakkoavioliittoja
Pakkoavioliittojen yleisyydestä Suomessa ei ole täsmällistä tietoa. Valtaosa tapauksista jää asiantuntijoiden mukaan piiloon.
Suuntaa antavat kuitenkin Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmän tilastot. Auttamisjärjestelmä on vuodesta 2017 alkaen tilastoinut 380 pakkoavioliiton uhria.
Noin kolmannes uhreista on kokenut pakkoavioliiton Suomessa. Avioliitto on voitu solmia ulkomailla ennen Suomeen tuloa. Pakkoavioliittoja solmitaan myös Suomessa, ja täältä on viety tyttöjä ja naisia ulkomaille naitettavaksi.
Valtaosa tilastoiduista tapauksista on sellaisia, joissa pakkoavioliitto on päättynyt jo ennen kuin uhri on saapunut Suomeen. Nämä tapaukset tulevat yleensä viranomaisten tietoon Maahanmuuttoviraston puhuttelussa.
Usein uhrit ovat saapuneet Suomeen turvapaikanhakijoina tai perhesiteen nojalla. Auttamisjärjestelmän avun piirissä on viime vuoden aikana ollut eniten Afganistanin, Irakin, Iranin ja Suomen kansalaisia.
Yle kertoi viime vuonna Lilianista, jonka vanhemmat veivät 13-vuotiaana Irakiin ja jättivät sinne. He pelkäsivät, että hänestä oli tulossa liian suomalainen. Irakissa hänet naitettiin huomattavasti vanhemmalle serkulleen.
Lilian uskalsi kertoa tarinansa vasta kun hänen isänsä oli kuollut. Ennen sitä hän ei puhunut asiasta ulkopuolisille.
– Tyypillisesti uhrit hakevat näissä tapauksissa apua vasta aikuistuttuaan, ja yleensä esimerkiksi vasta kun puoliso tai muu merkittävä perheenjäsen on kuollut tai lähtenyt, Tafari sanoo.
Pakkoavioliittoja tapahtuu jossain määrin myös Suomessa tiiviissä kristillisissä yhteisöissä.
Svenska Ylen selvityksen mukaan Suomessa on kristittyjä, jotka elävät liitoissa, jotka voidaan katsoa pakkoavioliitoiksi. Uskonnollisen yhteisön painostus estää heitä esimerkiksi ottamasta avioeroa. Nykylainsäädännön mukaan avioeron kieltäminen tekee liitosta pakkoavioliiton, vaikka suhde olisi alun perin solmittu vapaaehtoisesti.
Vaimo ei pääse yksin tapaamisiin
Tyypillistä on, että pakkoavioliittoon joutuneet eivät miellä olevansa uhreja. He voivat kokea pakkoavioliiton normaaliksi, sanoo Tafari.
Perhe tai puoliso on myös voinut pelotella, että uhri voi menettää perhesiteen perusteella saamansa oleskeluluvan, jos hän kertoo väkivallasta tai haluaa erota miehestään.
Usein puoliso ja suku pyrkivät piilottamaan tilanteen.
– Tapaamieni asiakkaiden mukaan miehet tietävät, että Suomessa vaimoa ei kannata pahoinpidellä niin, että siitä jäisi jälkiä, koska Suomessa näistä asioista voi jäädä kiinni ja saada rangaistuksen, Tafari sanoo.
– Jos mies epäilee, että vaimo voisi paljastaa jotain olosuhteistaan, välttämättömiin viranomaistapaamisiin ja vaikkapa neuvolaankin voi tulla mukaan saattaja, joka ei suostu jättämään vaimoa yksin.
Tafarin mukaan olisi tärkeätä, että syntyy tilanteita, joissa uhri uskaltaa puhua asioistaan.
Kun valtaväestöön kuuluva lähisuhdeväkivallan uhri haluaa lähteä liitostaan, oma perhe ja ystävät usein tukevat häntä. Pakkoavioliiton uhrien tapauksissa tilanne voi olla toinen, mikä tekee lähdöstä hyvin vaikeaa.
– On muistettava sekin, että erityisesti alaikäisenä naitettu nuori uhri voi sanoa suostuneensa liittoon ja halunneensa sitä. Alaikäinen kertoo monesti, että on suostunut liittoon, ehkä jopa haaveillut avioliitosta, koska ei ole tiennyt muusta todellisuudesta ja on pitänyt sitä velvollisuutenaan.
Tyttöjä naitetaan kunnian tähden
Pakkoavioliitto on yksi kunniaan liittyvän väkivallan muoto, sanoo Tuuli Hong. Hän on asianajaja ja oikeustieteen tohtori, joka on perehtynyt kunniaan liittyvään väkivaltaan.
Kunniaan liittyvällä väkivallalla pyritään palauttamaan tai pitämään yllä perheen tai suvun kunniaa.
– Kun nähdään vaaraksi, että tyttö tahraa perheen kunnian, hänet saatetaan haluta naittaa, jotta voidaan ylläpitää häneen kohdistuvaa kontrollia, Hong sanoo.
Hän toivoo, että Nasrinin tapaus rohkaisee myös muita puhumaan kokemuksistaan ja viemään tapauksia eteenpäin.
– Uhreille on rohkaisevaa nähdä, että asiat myös etenevät oikeusistunnoissa ja että niistä tulee myönteisiä päätöksiä asianomistajan näkökulmasta.
Hong on ollut mukana Suomen Asianajajien edustajana valmistelemassa pakkoavioliittoja koskevaa oikeuskäytäntöä selventävää muutosta rikoslakiin. Muutos astui voimaan vuoden alusta. Pakkoavioliitto on kriminalisoitu ihmiskaupan muotona.
– Toivottavasti ajan kanssa ruvetaan rohkeammin viemään tällaisia juttuja eteenpäin, kun näitä kohdataan.
Sekä Tafari että Hong sanovat, että Suomen viranomaiset ovat nykyään entistä paremmin tietoisia kunniaan liittyvästä väkivallasta ja kontrollista.
– Meillä tiedetään jo melko hyvin, että jos asiakkaan kanssa kulkee aina saattaja, joka puhuu asiakkaan puolesta tai vahtii asiakkaan sanomisia, on tärkeää saada asiakas edes hetkeksi tapaamiseen ilman saattajaa, Tafari sanoo.
