Kaupunki päätti myydä Kramsunkadun yli satavuotiaan huvilan, johon ideansa antoivat muun muassa Wiwi Lönn ja Alvar Aalto.
Jyväskylän kaupunki aikoo myydä Älylän kaupunginosassa sijaitsevan 1900-luvun alussa rakennetun puuhuvilan tontteineen. Kramsunkadulla sijaitseva huvila tunnetaan myös Karpion talona.
Myynti-ilmoitus julkaistiin OP Kodin verkkosivuilla perjantaina. Vuonna 1905 rakennetun huvilan ja vajaa 4 700 neliömetrin tontin hinnaksi on asetettu 780 000 euroa.
Jyväskylän kiinteistöjohtaja Tuomas Kuronen kertoo, ettei kaupungilla ole ollut käyttöä tyhjälle huvilalle, jonka ylläpitokustannukset juoksevat vuoden ympäri.
Huvilaa käytettiin 1980-luvulta lähtien kaupunginjohtajan virka-asuntona, mutta nykyinen kaupunginjohtaja Timo Koivisto katkaisi perinteen.
Jyväskylän kaupunki osti talon vuonna 1983. Sitä ennen siinä asui Spets-Karpion perhe.
Huvilan suunnitteluun on osallistunut kolme tunnettua suomalaista arkkitehtia. Lars Sonck suunnitteli talon yksityiskäyttöön Janne Spetsille. 1920-luvulla Wiwi Lönn suunnitteli kulmatornin ja Alvar Aalto talon laajennuksen.
Sopii asumiseen ja yritystoimintaan
OP:n kiinteistönvälittäjä Krista Virenius-Rantalaiho pitää myyntikohdetta ainutlaatuisena.
– Huvila on kaunis, mutta vaatii samalla ostajalta visiota sen käyttämisestä.
Virenius-Rantalaihon mielestä huvila voisi olla kokonaan asumiskäytössä tai siellä voisi olla kiinteistölle sopivaa liiketoimintaa.
Kiinteistöjohtaja Kuronen kertoo myös, että kaupunki kuuntelee avoimesti tarjouksia ja ideoita mahdollisilta uusilta omistajilta. Yritystoimintaa toivotaan, mutta sitä ei vaadita.
Tontilla on vuokralaisia
Talon alakerran edustustilat ovat tyhjillään. Keväällä 2023 siellä lopetti kahvila Teeleidi.
Tontti ei ole asumaton, sillä huvilan yläkerta ja tontin toisella laidalla sijaitseva Villa Karpio ovat vuokrattuina pitkäaikaisille vuokralaisille.
Huvilan myyntiaika loppuu marraskuun jälkeen. Kuronen sanoo, ettei kaupungin johdossa ole vielä keskusteltu, mitä huvilalle tehdään, jos sopivaa tarjousta ei tule.
– Sellaista vaihtoehtoa ei ole, että sitä lähdettäisiin edes yrittämään purkaa. Kyse on suojellusta arvorakennuksesta, Kuronen alleviivaa.
