Suomi varautuu vastaamaan itärajalla hybridioperaatioon presidentin tänään vahvistamalla ja maanantaina voimaan astuvalla rajaturvallisuuslailla eli niin sanotulla käännytyslailla.
Jos lakia päätetään soveltaa, estettäisiin turvapaikan hakeminen itärajalla muutamaa poikkeusta, kuten lapsia ja vammaisia lukuun ottamatta. Rajavartiolaitos ryhtyy nyt kouluttamaan henkilöstöä muun muassa siihen, kenen turvapaikkapyynnöt lain aktivoimisen jälkeen otettaisiin vastaan.
Rajavartiolaitoksen eversti Mikko Lehmuksen mukaan kyse ei ole turvapaikkamenettelyn korvaamisesta, eikä tarkoitus ole kouluttaa Maahanmuuttoviraston henkilöstöä vastaavia hakemusten käsittelijöitä.
– Tässähän ei henkilökohtaisen näkemykseni mukaan edellytetä täysin aukotonta arviota, vaan viranomaisella on velvollisuus arvioida ja henkilöllä velvollisuus tuoda esille näitä seikkoja. Parhaaseen mahdolliseen lopputulokseen luonnollisesti pyritään.
Maanantaina voimaan astuva laki on voimassa vuoden, mutta sen varsinainen aktivoiminen vaatii erillisen valtioneuvoston päätöksen, jota varten kuultaisiin myös presidenttiä. Lakia sovellettaisiin kuukausi kerrallaan.
Pöytälaatikkolaiksikin kuvailtua käännytyslakia ei pääministeri Petteri Orpon (kok.) ja sisäministeri Mari Rantasen (ps.) toivomuksen mukaan tarvitsisi koskaan käyttää.
Kansainvälisen oikeuden ja valtiosääntöasiantuntijoiden mukaan käyttö ei olisi edes mahdollista, koska laki on niin räikeästi ristiriidassa paitsi EU-oikeuden ja kansainvälisten säädösten myös Suomen oman ulkomaalaislain kanssa.
– Käytännössä tämä on jo syy mielestäni, miksi tätä lakia ei olisi ikinä pitänyt säätää, laista eduskunnallekin lausunut eurooppaoikeuden professori Päivi Leino-Sandberg Helsingin yliopistosta.
– Ei pidä luoda sääntökehikkoa, joka ei ole käytännössä sovellettavissa.
Käännytyslakia soveltaessaan rajavartija voi siis joutua valitsemaan, mitä säädöksistä hän rikkoo. Tämä asettaa Leino-Sandbergin mukaan rajavartijan kohtuuttomaan tilanteeseen.
– Laissa lähdetään olettamasta, että rajavartijalle riittäisi käännytyslain soveltaminen. Ei se riitä. Ensisijaisesti rajavartija soveltaa EU-oikeutta ja ulkomaalaislakia, johon keskeiset oikeudet on sovellettu.
Suomen ulkomaalaislaissa on lukuisia viittauksia EU-sääntelyyn.
Heti ensimmäisen luvun ensimmäisessä pykälässä sanotaan, että ”Lain tarkoituksena on lisäksi edistää hallittua maahanmuuttoa ja kansainvälisen suojelun antamista ihmisoikeuksia ja perusoikeuksia kunnioittaen sekä ottaen huomioon Suomea velvoittavat kansainväliset sopimukset.”
Länsimaisten demokratioiden peruspilari taas on se, että julkista valtaa käyttävän viranomaisen on noudatettava lakia, oli tämä sitten poliisi, rajavartija tai lastensuojeluviranomainen.
– Tämä tulee jo perustuslaista ja on oikeusvaltioperiaatteen keskeinen ydin, Leino-Sanderg sanoo.
”Ensimmäisen EU-kurssin asia”
Sisäministeri Mari Rantanen on todennut, että käännytyslakia voidaan ”ilman muuta” soveltaa, eikä se välttämättä ole edes ristiriidassa EU-oikeuden kanssa, koska tismalleen Suomen tapauksen kaltaista ennakkopäätöstä ei EU-oikeudesta ole.
Vaikka poliitikot antoivat laille poliittisen siunauksensa, on EU-oikeuden ensisijaisuusperiaate Leino-Sandbergin mukaan kiistaton. Jos kansallinen lainsäädäntö ja EU-oikeus tappelevat, EU-oikeus voittaa.
– Tämä ei ole mikään mielipideasia vaan perusasia.
Hän pitää ensimmäisen vuoden oikeustieteen ylioppilaille joka syksynä kurssin EU-oikeuden perusteista.
– Tämä käsitellään heti ensimmäisellä luennolla. EU-oikeudella on aina etusija. Jos päädytään tilanteeseen, jossa EU-oikeus ja kansallinen oikeus käsittelevät samaa kysymystä, niin sekä viranomaisen että tuomioistuimen täytyy soveltaa EU-oikeuden säännöstä. Eli silloin kansallinen säädös väistyy.
Eversti: Syytteen vaaraa ei ole olemassa
Rajavartiolaitoksen näkemyksen mukaan rikosoikeuteen ja oikeusturvaan liittyvät kysymykset on jo ratkaistu eduskuntakäsittelyn yhteydessä.
– Henkilökohtaisesti tulen siihen johtopäätökseen, että syytteen vaaraa ei ole olemassa. Asiasta on Rajavartiolaitoksen piirissä keskusteltu ja varmasti keskustellaan edelleen. Koulutuksessa asiaa käsitellään vielä syvemmin ja henkilöstöllä on tietenkin mahdollisuus kysyä ja saada vastauksia.
Esimerkiksi perustuslakivaliokunnan puheenjohtajan Heikki Vestmanin (kok.) mukaan soveltamalla poikkeuslakia siten kuin se on säädetty, rajavartiomies ei syyllisty virkarikokseen.
Leino-Sandbergin mukaan perustuslakivaliokunnan poliitikkojen allekirjoittamalla lausunnolla ei ole minkäänlaista merkitystä, mikäli yksittäistä rajavartijaa epäillään kansainvälisten säädösten rikkomisesta. Länsimaisen demokratian peruspilari on vallan kolmijako, jonka tarkoitus on taata, etteivät poliitikot voi sekaantua oikeusjuttuihin tai antaa ohjeita oikeuslaitokselle.
– Meillä on itsenäinen syyttäjälaitos ja itsenäiset tuomioistuimet.
– Yksi oikeusvaltion lähtökohta on, ettei näitä voida eduskunnasta lähteä ohjailemaan. Eli käytännössä tällä (perustuslakivaliokunnan) lausunnolla ei ole näiden tilanteiden kannalta yhtään mitään merkitystä.
Rajavartiolaitos itärajan avaamisesta: Uhka on edelleen korkea
Yksi usein käytetty peruste käännytyslain säätämiselle oli se, että se antaisi viranomaisille tarvittavia työkaluja, jotta Venäjän vastainen raja voitaisiin avata.
Suomen itäraja on ollut suljettu viime vuoden lopulta lähtien, ja kansainvälisen suojelun hakeminen on keskitetty avoinna oleville lento- ja vesiliikenteen rajanylityspaikoille.
Rajavartiolaitoksen Mikko Lehmuksen mukaan rajan turvallisuusarvion mukaan uhka välineellistetyn maahantulon jatkumisesta on edelleen korkea.
– Itärajalle voidaan kuljettaa ja on kuljetettu hyvin nopeasti merkittäviä määriä välineellistettyjä maahantulijoita, joita syksyn aikana nähtiin Suomeen saapuvan. Toinen osa uhka-arviota on se, että rajan tuntumassa on edelleen mahdollisesti henkilöitä, jotka ovat välittömästi välineellistettävissä Suomeen, Lehmus sanoo.
