Jyrkät portaat johtavat vaalean luhtitalon toisen kerroksen kuistille.
Asuntoon kuuluvalla pienellä etupihalla on edelleen kuuman kesän helpotus: lasten ilmatäytteinen uima-allas.
Olemme helsinkiläisten lapsiperheiden suosimassa Torpparinmäessä, lähellä Vantaan rajaa. Kaupungit erottaa toisistaan vain välissä virtaava Vantaanjoki.
Helsingin kaupungin 74,5 neliön vuokrakolmiossa ei ole Kainulaisten kuusihenkiselle perheelle liikaa tilaa, mutta kaikelle näyttäisi olevan paikkansa.
Perhe on hakenut kaupungilta isompaa vuokra-asuntoa samalta alueelta, mutta sellaista he eivät ole toistaiseksi saaneet.
Kotona perheen äiti Saara Kainulainen odottaa vanhimpia lapsia koulusta. Perheen isä Toni Kainulainen työskentelee läppärillä makuuhuoneessa.
He olivat kymmenen vuotta sitten molemmat opiskelijoita, kun ensimmäinen lapsista ilmoitti tulostaan.
– Olimme pitkälti ensimmäisiä kaveripiiristämme, jotka saivat perheenlisäystä, pari muistaa.
Moni ajattelee, että perhe voidaan perustaa vasta sitten, kun kaikki elämän osa-alueet, parisuhde, työ ja asuminen ovat vakiintuneet. Lapset ovat tässä listassa usein viimeisenä. Siksi lapsia ei välttämättä ehditä saada niin montaa kuin haluttaisiin.
Kainulaiset ovat valinneet toisin.
– Me saimme opiskeluiden aikana kasvaa yhdessä ja se varmaan mahdollisti sen, että meillä asiat lähtivät etenemään nopeammin, Saara pohtii.
– Meillä oli kantava voima tai ajatus taustalla, että asiat kyllä hoituvat. Että lapsen hankintaa ei auta venyttää pidemmälle, koska aina on joku haaste. Parempi on pistää vaan hösseliksi, Toni komppaa.
Moni Ylelle vastannut kertoi taloudellisesta niukkuudesta, mutta myös suunnattomasta ilosta ja aivan uudesta maailmasta, joka vanhemmuuden kautta on avautunut.
Yleisin perhetyyppi Suomessa on aviopari ilman lapsia
Kela ryhtyi maksamaan opintorahan saajille henkilökohtaista huoltajakorotusta vuonna 2018.
Kelan tilastojen perusteella huoltajakorotusta saaneiden eli perheellisten opiskelijoiden määrä on 2020-luvulla lisääntynyt reilulla tuhannella vuosittain.
Kelan Opintotukiryhmän erikoissuunnittelija Ilpo Lahtinen ei halua vetää huoltajakorotuksen vaikutuksista johtopäätöksiä opiskelijoiden lisääntyneeseen haluun perheellistyä. Ajallinen yhteys tuen alkamisella ja lukujen vähittäisellä vuosittaisella nousulla toki on, hän toteaa.
Tilastokeskuksen mukaan lapsiperheissä oli viime vuonna yhteensä 992 502 alaikäistä lasta, mikä on 10 592 edellisvuotta vähemmän. Lasten määrä jäi ensimmäistä kertaa perhetilastoinnin aikana alle miljoonan.
Vähintään kolme alaikäistä lasta oli 17 prosentissa perheistä. Yleisin perhetyyppi vuoden 2023 lopussa oli aviopari ilman lapsia.
Kainulaisten elämässä perheellistyminen vaikuttaa tapahtuneen yhteiskunnan kannalta optimaalisesti ja oikea-aikaisesti.
Kaksi matematiikan yliopisto-opiskelijaa tapasi haalaribileissä ja rakastui tanssilattialla. Seurustellakin ehdittiin aika pitkään ennen naimisiin menoa.
– Kun olimme menneet naimisiin, halusin toteuttaa vielä jonkun ison asian. Seuraavana kesänä lähdimme kaveripariskunnan kanssa road tripille Jenkkeihin, Toni Kainulainen kertaa.
Autolla tultiin alas länsirannikkoa. Autossa oltiin silloinkin, kun ajatus ensimmäisestä lapsesta kymmenen vuotta sitten heräsi. Saara Kainulainen oli silloin 25-vuotias.
– Syyslukukausi ja opiskelut olivat alkamassa. Me mietimme siinä autossa, että mitäs nyt – että no vauva, hän muistaa.
Kymmenen vuoden aikana Kainulaisten perhe on kasvanut yhtensä neljällä vauvalla.
Perheen arjen aikataulu kiristyy
Saara Kainulainen on ollut kymmenen vuotta lastensa kanssa kotona.
– Minä jotenkin innostuin äitiydestä enemmän ja enemmän. Minulla on ollut mahdollisuus panostaa siihen paljon ja olen esimerkiksi pystynyt kuljettamaan lapsia harrastuksiin, hän toteaa.
Hänen tärkeä havaintonsa opiskelijana perheellistymisestä on se, että opiskelijan elintasosta siirtyminen suoraan vauvaperheen elintasoon on huomattavasti pienempi hyppy kuin silloin, jos molemmat aikuiset ovat ehtineet olla jo työelämässä.
Kahden kokopäiväisesti työssäkäyvän aikuisen kuukausitulot kun ovat huomattavasti isommat kuin yhden työssäkäyvän ja lapsen kanssa kotona Kelan erilaisilla hoitotuilla elävän aikuisen tulot.
Lapsiperhe-elämä on meidän näköistä elämää, ihaninta ikinä.
Saara Kainulainen, Helsinki
Saara viimeistelee nyt matematiikan opettajan pedagogisia opintojaan. Hän on onnekas ammatinvalintansa suhteen sikäli, että matematiikan opettajien työtilanne on hyvä ja heistä on suorastaan pulaa.
Äidin tavoitteena on siirtyä työelämään vuoden päästä. Perheen isää Tonia ajatus hieman myös hirvittää.
– Se luo lisää painetta arjen pyörittämiseen. Mutta jos haluamme päästä isompaan asuntoon, se vaatii molempien työssä käymistä, hän pohtii.
Perhearjen pyörittämistä helpottaa se, että molemmat perheen vanhemmat ovat pääkaupunkiseudulta kotoisin ja apua on lähellä.
Kainulaiset kokevat olevansa tiivis perhe. Heistä on ihan mukavaa olla fyysisestikin lähellä toisiaan, koska tilaa ei ole liikaa.
– Koko ajan on sellainen hyvä pöhinä ympärillä. Isossa kuvassa elämä on rakkaudentäyteistä, Toni Kainulainen toteaa.
