Työpari auttaa nuoria kohti elämää ilman rikoksia ja väkivaltaa.
Mari Siltanen,
Ilona Pesu,
Kirsi Lönnblad
Parikymmentä lastensuojeluyksikössä asuvaa nuorta pääsevät säännöllisesti tapaamaan kahta helposti lähestyttävää aikuista.
Lähihoitaja Jesse Niemelä ja vertaisohjaaja Taisto Palm tekevät nuorten kanssa tavallisia asioita: esimerkiksi käyvät hampurilaisella, pulkkamäessä sekä treenaamassa kamppailulajeja.
He eivät itse työskentele lastensuojelulaitoksissa, vaan ovat Rikoksettoman elämän tukisäätiön palkkalistoilla.
– Tutustumme nuoriin ja kerromme heille omistakin asioista, koska nuoretkin haluavat tutustua meihin. Hengailemme, käymme syömässä ja rakennamme luottamusta, Palm kertoo.
Luottamusta yhdessä tekemällä
Moni kaksikon tapaamista nuorista asuu laitoksessa Kymenlaaksossa. Nuorilla on taustallaan esimerkiksi rikoksia tai sijaishuoltopaikan vaihtumista. Useat myös ihannoivat katujengikulttuuria.
Nuorten ja aikuisten yhteisestä, tavallisesta tekemisestä syntyy luottamus. Tapaamiset alkoivat viime syksynä, ja ne ovat jo nyt johtaneet nuorten ongelmien ratkomiseen.
– Joillekin on esimerkiksi käynyt nuorempana pahoja asioita, joista he eivät ole aiemmin kertoneet, Niemelä kertoo.
Nuorten luvalla ja yhteistyössä heidän kanssaan asioita myös on kerrottu eteenpäin muille ammattilaisille, ja syitä ongelmiin on löytynyt.
Katu-uskottavia aikuisia
Niemelä ja Palm paitsi tapaavat nuoria, myös kehittävät tukihenkilötoimintaa.
Kyse on oikeusministeriön rahoittamasta Reili-hankkeesta, jonka tavoitteena on kehittää tukihenkilötoimintaa rikoksia tehneille, väkivaltaa ja katujengikulttuuria ihannoiville nuorille.
Hankevastaava Hanna Myyrä kuvailee Jesse Niemelää ja Taisto Palmia katu-uskottaviksi aikuisiksi, jotka tietävät, millaisessa maailmassa nuoret elävät.
Niemelä on pitkään lastensuojelussa työskennellyt mielenterveys- ja päihdepuolen lähihoitaja. Palm taas päätyi vertaisohjaajaksi koevapauden, kuntouttavan työtoiminnan ja työkokeilun kautta.
Heidän tavoitteenaan on kulkea pitkäjänteisesti nuorten kanssa, vaikka esimerkiksi laitospaikka vaihtuisi tai nuori täyttäisi 18 vuotta. Toisin sanoen ympärillä elämä voisi muuttua, mutta työntekijät pysyisivät.
Viime syksynä alkanutta työtä rahoittaa oikeusministeriö. Nuorten kanssa toimimiselle on rahoitus vuoden loppuun saakka.
Tarve uudelle toiminnalle on ollut Myyrän mukaan niin suuri, että tavoitteena on saada rahoitukselle jatkoa ja tehdä toiminnasta pysyvää.