Hallituksen neljän miljardin euron investointiohjelman täysimittainen toteutus vaatii seuraavan kahden ja puolen vuoden aikana yritysmyyntejä tai muita vastaavia järjestelyjä.
Rahaa on tarkoitus käyttää esimerkiksi teiden korjausvelan purkuun, raidehankkeisiin kiisteltyä Länsirataa myöten sekä hoitojonojen purkuun ja Puolustusvoimien hankintoihin.
Investointiohjelmalla hallitus yrittää auttaa Suomen taloutta kasvuun. Talouskasvu taas auttaisi työllisyyden paranemisessa ja valtion velkaantumisen hillitsemisessä.
Valtion omistusyritykset tuottavat vuosittain osinkoja, mutta niistä vasta 1,15 miljardin ylittävät osingot ohjataan investointeihin. Siihen asti raha kuluu valtion juokseviin menoihin.
Hallitus on linjannut, että investointiohjelman vuoksi ei oteta uutta velkaa.
Valtion pörssisijoituksia hallinnoiva Solidium myi jo talvella sijoitusyhtiö Mandatumin osakkeet ja keväällä kemikaaliyhtiö Kemiran osakkeet. Näiden lisäksi jotain jatkoa seuraa – joko pörssiyhtiöiden osakkeiden myyntiä tai sitten osuuksien myyntiä muista yhtiöistä.
– Se on kuitenkin selvää, että valtaosa rahoitustarpeesta tullaan kattamaan myyntituloilla tai muilla yritysjärjestelyillä, mikäli tämä koko investointiohjelma aiotaan kattaa, kertoo valtioneuvoston kanslian omistajaohjausosastoa johtava Maija Strandberg.
Hallitus listaa uusia tukikohteita budjettiriihessä
Rahojen kulutuspuolella hallitus aikoo sopia uusista investointiohjelman kohteista syyskuun alussa kaikkien ministereiden yhteisessä budjettiriihessä. Luvassa on ainakin uusien, jo suunniteltujen liikennehankkeiden käynnistyspäätöksiä.
Hallitus ehdotti eduskunnalle toukokuussa Postin, kaasuyhtiö Gasumin, VR:n ja lentokenttäyhtiö Finavian vähimmäisomistusrajojen pudottamista. Hallitus haluaisi eduskunnalta luvan myydä vähemmistöosuus kokonaan omistamistaan Finaviasta tai VR:stä.
Samalla hallitus pyysi lupaa halutessaan luopua valtion enemmistöomistuksista Postissa ja Gasumista. Valtion siirtyminen enemmistöomistajasta vähemmistöomistajaksi saattaisi lisätä mahdollisuuksia yritysjärjestelyihin.
Hallituksen esitykset eduskunnalle eivät kuitenkaan suoraan tarkoita myyntiaietta.
Valtion omistajaohjauksen ylin virkahenkilö myöntää, että omistajaohjausosasto on käynyt keskusteluja lentokenttäyhtiö Finaviasta kansainvälisten sijoittajaryhmien edustajien kanssa. Finavian osalle ei kuitenkaan ole suunnitelmia myynnistä tai pörssilistauksesta.
– Tällä hetkellä meillä ei ole aktiivista projektia kyseisen yhtiön [Finavia] ympärillä, Maija Strandberg vahvistaa.
VR ja Finavia eivät ole myyntilistan kärjessä
Keskustelut valtionyhtiöistä eivät ole poikkeuksellisia. Kylillä pyörii ovelle kolkuttajia, ja usein heille myös avataan ovi keskusteluihin.
Strandberg kertoo, että kansainvälistä kiinnostusta on ollut myös Postin, VR:n ja Gasumin omistusjärjestelyihin.
Kiinnostus ei ole kuitenkaan kiihtynyt sen jälkeen, kun hallitus ehdotti vähimmäisomistusrajojen alentamista. Sijoittajatkaan eivät tulkinneet esityksen merkitsevän pikaisia myyntejä, jos myyntiajankohta on huono.
Kesäkuussa esimerkiksi Viron valtio laittoi omistamansa rautateiden tavaraliikenneoperaattorin Operailin myyntiin.
Tehtävässään talvella aloittanut Maija Strandberg kertoo Ylelle, etteivät VR ja Finavia kuitenkaan ole myyntilistan kärkipäässä.
– Tällä hetkellä meillä ei ole näiden yhtiöiden ympärillä varsinaisia myyntiprosesseja käynnissä.
Käytännössä myynnit ovat aina yhtiö- ja tapauskohtaista harkintaa. On siis vaikea varmuudella sanoa, olisiko myyntijonon kärjessä valtion omistamien pörssiyhtiöiden osakkeita vai osia valtioenemmistöisistä yhtiöistä.
Viime eduskuntavaalien alla Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) ehdotti esimerkiksi Postin pörssiin listaamista.
EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies kannatti hallitusneuvottelujen loppusuoralla Postin lisäksi Veikkauksen listaamista. Häkämies ehdotti Kauppalehdessä myös omistusosuuden tiputtamista Finnairissa alle viidenkymmenen prosentin, jotta yhtiö voisi olla tarvittaessa osallisena suurissa yritysjärjestelyissä.
Solidiumin hallituksen entinen puheenjohtaja Harri Sailas puolestaan kehotti niin ikään Kauppalehdessä hallitusneuvottelujen aikana valtiota myymään energiayhtiö Fortumia alle 50 prosentin enemmistöomistuksen rajan.
- Voit tutkia valtion omistamia yhtiöitä omistajaohjauksen verkkosivuilta.
Jos jotain myydään, omistus siirtyisi ulkomaille
Jos valtio jotain myisi, yhtiöomistusta siirtyisi erittäin todennäköisesti ulkomaille.
Vanha hokema Suomesta pääomista köyhänä maana ei ole täysin tuulesta temmattu. Suomesta ei hevillä löydy sijoittajilta riittävän suuria pääomia ostamaan valtion omistuksia. Tästä syntyy mietittävää myös myyjänä toimivalle Maija Strandbergille.
– Omistajalla on väliä. Kotimaisia ankkuriomistajia tarvitaan. Valtiolla on rooli strategisten yhtiöiden ankkuriomistajana, pitää näitä yhtiöitä suomalaisessa omistuksessa. Tämä pohdinta ei ole ihan suoraviivaista, eikä myöskään kovin helppoa, omistajaohjauksen Strandberg kuvailee.
Esimerkiksi Finavian lentokentät voi lukea niin sanottuun strategiseen infrastruktuuriin eli keskeiseksi yhteiskuntaa tukevaksi palveluksi ja rakenteeksi.
Levottomat ajat ja Ukrainan sota on noteerattu myös valtion omistajaohjausosastolla.
– Huomioimme kyllä geopoliittisen ulottuvuuden ja huoltovarmuusnäkökulmat Suomen kannalta. On selvää, että myös omistajastrategioita on jouduttu mukauttamaan tämän nykyisen tilanteen mukaisiksi, osaston päällikkö Maija Strandberg kuvailee.
Valtion omistusyhtiöiden myynnin tekee hankalaksi se, että markkinatilanne ei juuri nyt suosi myyntejä. Saatava hinta voisi jäädä alhaiseksi, koska esimerkiksi pörssiyhtiöiden osakkeiden hintatasoa pidetään yleisesti matalana.
Myyntien aikaikkuna on kuitenkin selvä. Valmista pitäisi tulla viimeistään vuonna 2026. Suuria yritysmyyntejä ei kannata sekoittaa vuoden 2027 eduskuntavaalitaisteluun. Lisäksi hallitus haluaa investointiohjelmaltaan tuloksia ennen vaaleja.
Valtiolla on merkittävä yhtiöomaisuus. Se koostuu noin 70 yhtiön omistuksesta osittain tai kokonaan. Yhtiöiden yhteenlaskettu arvo oli vuodenvaihteessa noin 37 miljardia euroa.
