Kolmiulotteiset mallinnukset helpottavat kaupunkisuunnittelua. Samalla mallit voivat olla turvallisuusriski, jos niihin sisältyy yhteiskunnan toiminnan kannalta kriittistä tietoa.
Drooni nousee 116 metrin korkeuteen ja alkaa kiertää ennalta ohjelmoitua reittiä Joensuun Papinkankaan teollisuusalueen yllä.
Kamera tallentaa alueesta ilmakuvaa ja laserkeilain mittaa korkeuserot.
Tiedot yhdistämällä alueesta saadaan rakennettua tarkka kolmiulotteinen mallinnus eli kaupunkimalli.
Joensuun kaupungin maanmittausteknikko Rauno Vainikaisen mukaan jopa yksittäiset puut on havaittavissa mallista.
– Malli vastaa todellisuutta noin viiden senttimetrin tarkkuudella.
Kaupunkimallit sujuvoittavat suunnittelua
Virtuaaliset kaupunkimallit ovat yleistyneet nopeasti, sillä niistä on apua katujen ja rakennushankkeiden suunnittelussa.
– Kaavoittajat käyttävät mallia, kun he aloittavat uuden alueen suunnittelun. Lisäksi mallin avulla voidaan helposti esitellä päättäjille ja kuntalaisille valmistelussa olevia hankkeita, Rauno Vainikainen kertoo.
Samalla tarkoissa mallinnuksissa voi piillä turvallisuusriski.
Väärinkäytösten riski on osa digitaalista maailmaa
Pelkkä kolmiulotteinen kopio kaupunkirakenteesta ei itsessään aiheuta merkittävää turvallisuusuhkaa.
Ylikomisario Olavi Kujanpää Poliisiammattikorkeakoulusta näkee nykytilanteessa yhteyden keskusteluun, jota käytiin kartta-aineistojen avaamisen ja digitalisoinnin yhteydessä.
– Silloin pohdittiin, mitä siitä tulee, jos kartat ovat yleisesti kansalaisten ja kaupallisten toimijoiden käytettävissä, Kujanpää sanoo.
Hänen mukaansa kaupunkimalleihin liittyy samanlainen väärinkäytösten riski kuin kaikkiin muihinkin digitaalisiin palveluihin: mitä tietoa mallissa on ja keiden saatavilla tieto on.
– Myös sellaiset väärinkäytökset voivat olla mahdollisia, joita emme osaa vielä kuvitella, Kujanpää sanoo.
Kriittinen tieto pitää suojata
Poliisiammattikorkeakoulu selvitti muutama vuosi sitten digitaalisten kaksosten mahdollista käyttöä koulutuksessa ja viranomaistoiminnassa.
Digitaalinen kaksonen on fyysisen maailman kohteesta rakennettu mallinnus, jossa on reaaliaikaista tietoa.
Tutkimushankkeessa mukana ollut Marko Juutisen mukaan digitaalinen kaksonen on enemmän kuin pelkkä jäljennös.
– Kaupungin digitaalisesta kaksosesta voisi esimerkiksi nähdä reaaliajassa, miten junat liikkuvat, liikennevalot vaihtuvat tai miten sähkönkulutus jakautuu kaupungin eri osiin, Juutinen sanoo.
Hän työskentelee tällä hetkellä erikoistutkijana Pelastusopistossa.
Juutisen mukaan turvallisuuden kannalta ratkaisevaa on, sisältyykö kaupunkimalliin yhteiskunnan toiminnan kannalta kriittistä tietoa.
– Jos yhteen malliin viedään aina vain enemmän tietoa, vaatimus tiedon suojaamiselle korostuu.
Kaupunkimalli tarjoaa harjoitusympäristön
Olavi Kujanpään mukaan viranomaiset voisivat hyödyntää jo rakennettuja, olemassa olevia digitaalisia kaksosia nykyistä enemmän etenkin koulutuksessa.
– Digitaalisen kaksosen avulla pystytään tehokkaasti harjoittelemaan erilaisia tilanteita todellisuutta vastaavassa ympäristössä, Kujanpää sanoo.
Poliisiammattikorkeakoulun tutkimushankkeessa kokeiltiin, miten digitaalista kaksosta voidaan käyttää esimerkiksi, kun opiskelijat harjoittelevat aseuhkaan varautumista, kadonneen etsintää ja rikospaikan tutkintaa.
Marko Juutinen näkee, että malleista voi olla hyötyä myös tilannejohtamisessa.
– Tulevaisuudessa voisi olla mahdollinen malli, mistä pelastajat näkevät nopeasti perustiedot rakennuksesta: missä on kaasuputkia, missä vesiposti, missä kerroksissa voi olla ihmisiä ja millaisia kulkureittejä heidät kannattaa evakuoida.
