EU-direktiivi pyrkii saattamaan nykyisen rakennuskannan päästöttömäksi vuoteen 2050 mennessä.
Ammattimaisten kiinteistönomistajien ja rakennuttajien järjestö Rakli on päivittänyt vähähiilisyyteen pyrkivän selvityksensä. Sen mukaan kaupunkien tiivistäminen, uuden rakentamisen sijaan, voi vähentää päästöjä ja monipuolistaa luontoa.
Rakli toteutti yhdessä konsulttiyhtiön kanssa vuonna 2020 vähähiilisyyden tiekartan, jossa selvitettiin, mistä rakennusten hiilijalanjälki koostuu. Pyrkimyksenä oli selvittää, miten hiilijalanjälkeä voidaan kiinteistöissä vähentää. Tiekartta päivitettiin tänä vuonna, ja se julkaistiin tänään tiistaina.
Aika päivitykselle on otollinen. Euroopan unioni patistelee jäseniään tehokkaampaan energiankäyttöön, ja uudistettu rakennusten energiatehokkuusdirektiivi tuli voimaan toukokuun lopussa.
Direktiivi edellyttää EU:n jäsenmailta kansallista rakennusten perusparannussuunnitelmaa. Suunnitelmassa esitetään toimenpiteet, joilla nykyinen rakennuskanta pyritään saattamaan päästöttömäksi vuoteen 2050 mennessä.
Ympäristöministeriö on aloittanut direktiivin käytäntöön panon.
Tiivis rakentaminen voi edesauttaa luonnon monimuotoisuutta
Raklin selvityksessä käy ilmi, että täysin uusiin rakennuksiin verrattuna lisärakentaminen voi vähentää päästöjä 15 prosenttia, kun täydentävä lisärakentaminen vähentää päästöjä 36 prosenttia. Parhaaseen tulokseen voidaan päästä kiinteistöjen käyttötarkoituksen muutoksella, jolloin päästövähennykset nousevat 42 prosenttiin.
Luontokato tarkoittaa biodiversiteetin, eli luonnon monimuotoisuuden heikkenemistä, ja kaupunkien tiivistämisellä voi selvityksen mukaan olla myönteisiä biodiversiteettivaikutuksia.
Tiivistämällä kaupunkeja voidaan säilyttää luontoalueita sekä lisätä monimuotoisuutta kaupunkiluonnossa. Kaupunkirakenteen tiivistäminen pienentää esimerkiksi asukkaiden liikkumisesta aiheutuvia päästöjä.
Laskenta pitää sisällään uudisrakentamisen päästöt, kuten materiaalit, työmaatoiminnot ja kuljetukset sekä kiinteistöjen käyttövaiheen energiankulutuksen ja purkamisen päästöt. Suurin osa päästöistä aiheutuu valmiiden rakennusten käyttövaiheen energiankulutuksesta ja seuraavaksi suurin osa rakentamisesta.
Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla oli vuoden 2024 alussa huomattava määrä tyhjillään olevaa toimitilaa: noin 990 000 kerrosalaneliömetriä eli 15,5 prosenttia kaikista toimistotiloista. Toisaalta asunnoille hyvillä sijainneilla on paljon kysyntää.
– Tyhjien tilojen käyttöönotto käyttötarkoituksen muuttamisella on päästöjen vähentämisen kannalta järkevää, sillä siten voidaan hyödyntää vähintään rakennuksen olemassa olevia perustuksia ja runkoa, raportissa todetaan.
Toimialojen vähähiilisyystiekarttojen päivitys on kirjattu pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelmaan tehtäväksi kevään 2024 aikana.
