Porin tehdas käynnistyy kolmen vuoden kuluttua ja se voi antaa mahdollisuuden ammusvarastojen tyhjentämiseen nyt Ukrainan eduksi. Mutta myöhässä ollaan, sanoo kenraali.
Poriin suunniteltu uusi TNT-räjähdetehdas tulee myöhässä, eikä muuta ratkaisevasti Euroopan mahdollisuuksia tukea Ukrainan puolustautumista Venäjän hyökkäystä vastaan.
Näin toppuuttelee prikaatikenraali (evp) Juha Pyykönen. Hän toimii nykyisin turvallisuusalan tutkijana Security Analysis -yhtiössä, joka on tehnyt turvallisuusanalyyseja muun muassa EU:lle, Natolle ja Suomelle.
Puolustusministeri Antti Häkkänen (kok.) kertoi perjantaina, että Forcitin tehdas on keskeinen turvallisuushanke Suomelle ja ”koko läntiselle maailmalle ja liittokunnalle”.
Pyykönen pitää hyvin myönteisenä, että päätös tehtaan rakentamisesta on nyt tehty. Tosin hänestä päätöstä olisi pitänyt alkaa valmistella vuonna 2008, kun Venäjän miehitti osan Georgiasta tai viimeistään 2014, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan.
Porin tehtaan on määrä aloittaa tuotantonsa vuoden 2028 loppupuoliskolla.
– Voi helposti sanoa, että myöhässä ollaan, mutta parempi myöhään kuin ei silloinkaan. Hanke auttaa erityisesti Suomea, mutta toki muitakin, hän tiivistää.
Porin tehdas on yli 200 miljoonan euron hanke. Merkittävää on sekin, että Euroopassa on vain yksi TNT:tä valmistava tehdas Puolassa, toinen pienempi Serbiassa.
Tästä huolimatta Pyykönen ei pidä Porin tehtaan mittaluokkaa niin suurena, että vaikuttaisi oleellisesti Suomen, saati Euroopan mahdollisuuteen tukea Ukrainaa sotilaallisesti.
– Ei taida ihan riittää tuo tuotantokapasiteetti, joka siis valmistuu vuonna 2028. Se ei ehkä ihan vielä riitä, mutta onhan se oikean suuntainen
Pyykönen muistuttaa mittaluokasta. EU komission arvion mukaan puolustuskyvyn vajeen kurominen kiinni vaatisi vuosittain 50 miljardin euron panostukset kymmenen vuoden ajan.
Tähän suhteutettuna 200 miljoonaa euroa ei ole suuri raha.
– Ei se nyt vielä juuri paljon tilannetta muuta, mutta se kertoo siitä, että tähän on ryhdytty ja että homma etenee.
EU-johtajat ovat tänään koolla epävirallisessa kokouksessa Brysselissä pohtimassa Euroopan puolustusta.
Kokouksessa olisi Pyykösen mukaan tärkeää koordinoida sitä, millaista puolustusteollisuuden työnjakoa EU-maiden kannattaa tehdä.
TNT-räjähdysainetta eli trotyyliä tarvitaan etenkin tykistönammuksissa. Räjähdysaineen lisäksi tarvitaan kranaatti, johon aine laitetaan ja tykki, jolla kranaatti ammutaan.
Pyykösen mukaan eurooppalaista puolustusjärjestelmää, kehitetään pieninä palasina. Siitä puuttuu pienten hankkeiden, kuten Suomen trotyylitehtaan koordinointi osaksi kokonaisuutta.
Suomen aktivoituminen on kuitenkin hyvää esimerkkiä Eurooppaan laajemminkin ja Pyykönen uskoo, että muut maat tulevat perässä pian.
Forcitin ja Suomen päätöksessä on oleellista, että hankkeeseen ei käytetä uutta verorahaa. Sen sijaan hallitus antoi Puolustusvoimille vain valtuuden tehdä kymmenen vuoden aiesopimus Porin tehtaalta TNT:n ostamiseksi.
Puolustusteollisuus Euroopassa on korostanut, että tuotannon lisääminen ei vaadi välttämättä tukirahaa, vaan ennen kaikkea riittävän monivuotisia hankintasopimuksia. Esimerkiksi Forcit näyttää siis laskeneen, että kymmenen vuoden tilaukset riittävän tehtaan rakentamiseen kannattavasti.
Kuinka merkittävä päätös Porin TNT-tehtaasta on, Juha Pyykönen?
Euroopassa puolustusvoimien varastot ovat päässeet tasolle, jonka täyttäminen tulee viemään aikaa. Siksi tuotannon lisääminen Suomessa ei tule nopeasti heijastumaan avun lisääntymisenä Ukrainalle.
Tieto uudesta tehtaasta antaa mahdollisuuden käyttää nykyisiä ammusvarastoja hiukan enemmän Ukrainan auttamiseen. Jokaisessa maassa on kuitenkin erikseen harkittava, kuinka alas varastotaso voidaan laskea ennen lisätuotannon alkamista.
Pyykönen muistuttaa, että monissa Euroopan maissa halutaan ensisijaisesti täyttää omaa varastoa ja vastan sen jälkeen ruvetaan miettimään voitaisiinko Ukrainalle antaa aiempaa enemmän. Näin ollen pitää siis odottaa kolme vuotta, että tehdas Porissa käynnistyy.
– Puhutaan siis kovin pitkästä ajasta huomioiden, että Ukrainassa käydään sotaa, ja siellä on 100 – 200 erillistä taistelua joka päivä.