Kymmenet helsinkiläiset kesämajalaiset saavat näinä päivinä ikävää postia Kivinokkalaiset ry:ltä.
Heille huomautetaan, että yleisellä ulkoilualueella olevan kesämajan ympäristöä pitää siistiä tavalla tai toisella.
– Suurin osa tietää säännöt ja hyväksyy ne. Vanhempi väki on ollut huolestuneempaa, koska kunto ei ehkä enää riitä isompiin remontteihin. Ja sitten olen saanut jo muutamia aika raivokkaita puhelinsoittoja tästä asiasta, sanoo Kivinokkalaiset ry:n puheenjohtaja Anna Kähkönen.
Kähkönen on yksi viestien lähettäjistä, mutta vain pieni osa suurempaa kokonaisuutta. Sama ryhtiliike on käynnissä myös Kivinokan muilla kesämajayhdistyksillä – ja itse asiassa kaikilla Helsingin kesämaja-alueilla.
Kaupunki haluaa korjata ongelman, joka on syntynyt pikkuhiljaa vuosikymmenten kuluessa.
Kaupunkilaisten vapaa-ajan vietto lähiluonnossa muuttui ensin koko kesän mittaiseksi telttailuksi ja sitten rakennetuiksi majoiksi varastoineen ja terasseineen. Vuosien saatossa asukkaat ovat muokanneet majojensa lähiympäristöä entistä pihamaisemmiksi ja tavaramäärät sekä terassit ovat kasvaneet – kuten myös osa rakennuksista.
– Nämä ovat kaupungin yleisiä virkistysalueita, ja ne halutaan pitää siinä käytössä. Haluamme, että majalaiset eivät ole levittäytyneet ja aidanneet omia alueita, vaan liikkuminen on kaikille kaupunkilaisille mukavaa. Alue on myös siistin näköinen, kun rakennuskanta on yhtenäisempi, perustelee kaupungin kiinteistöasiamies Sinikka Hangasmaa-Puska.
Kivinokassa liikkuessaan huomaa varovansa toisten pihoille menemistä – vaikka varsinaisesti majoissa ei pihoja olekaan.
Periaate ei muutu, mutta ohjeet tarkentuvat ja valvontaa tehostetaan
Kivinokkalaiset ry:n jäsenet saavat huomautuksensa juuri nyt, koska alueelle vahvistettiin viime syksynä uudet rakennustapaohjeet. Niissä kerrotaan, millaisia majojen ja niiden ympäristön pitäisi olla.
Suuri linja on, että jokaisella saa olla enintään 14 neliön maja, kahden neliön varasto ja seitsemän neliön terassi. Majan ympäristöön ei saa tehdä kiinteitä rakennelmia, kuten grillejä tai istutuslaatikoita, eikä siihen saa sijoittaa pysyvästi esimerkiksi kalusteita, koristeita, leikkivälineitä tai risukasoja.
Ohjeiden periaatteet eivät ole radikaalisti erilaiset kuin aiemmatkaan, vakuuttaa kiinteistöasiamies Hangasmaa-Puska. Samoilla linjoilla ovat myös Kivinokkalaiset ry:n Kähkönen, sekä Kartanon kesämajat ry:n ja Lammassaaressa toimivan Raittiusyhdistys Koitto ry:n puheenjohtajat.
Suurin muutos aiempaan on se, että säännöt on kirjoitettu aiempaa seikkaperäisemmin ja niiden noudattamista valvotaan entistä tarkemmin.
Ja kun mennään käytännön tasolle, löytyy myös ristiriitoja.
Kiinteistöasiamiehen mukaan kalustuksen on tarkoitus olla koko ajan terassilla. Kähkösen mielestä tämä on tiukennus sääntöihin. Kivinokkalaiset ry:ssä on tulkittu, että kalusteita voi olla ympäristössä, kunhan ne ovat nostettavissa terassille tai majan sisälle.
Lammassaarelaiset yrittävät saada lupaa tynnyreille, joihin moni asukas kerää sadevettä.
– Todistettavasti yksi maja olisi palanut ilman tynnyriä, sanoo 26 vuotta Lammassaaressa majaillut Jussi Kaasinen.
Ainakin Kivinokkalaiset ry ja lammassaarelaiset ovat yrittäneet neuvotella kaupungin kanssa myös siitä, että puupinoja saisi säilyttää jatkossakin terassin ulkopuolella.
Majojen ympäristö kuntoon vuoden loppuun mennessä
Vaikka Kivinokassakin vielä haetaan sääntöjen lopullisia tulkintoja, majojen terassit, varastot ja ympäristö on laitettava kuntoon tämän vuoden loppuun mennessä. Majat pitää olla ohjeiden mukaiset kymmenen vuoden kuluttua.
Säännöt laatii kaupunki, mutta niiden valvominen jää pitkälti kesämajayhdistysten tehtäväksi.
Tänä kesänä Kähkönen on muun hallituksen kanssa käynyt läpi kaikki yhdistyksen 380 majaa ympäristöineen. Jonkinlaista huomautettavaa on melkein joka kolmannella kesämajalaisella – myös Kähkösellä itsellään.
Lammassaaressa ei ole vielä koskettu rakenteisiin, vaikka aikaraja meni jo
Lahden toisella puolella Lammassaaressa ollaan tavallaan vuosikymmen edellä. Siellä rakennustapaohje tehtiin vuonna 2012, ja kymmenen vuoden siirtymäaika majoille on jo mennyt.
Silti majoja, varastoja tai terasseja ei ole pienennetty. Vielä tänäkin kesänä päähuomio oli majojen ympäristön siisteydessä ja homma on sujunut pääosin hyvässä hengessä.
– Keräsimme juuri romurautaa melkein kaksi lavallista. Mukana oli lähes 60 henkilöä ja vain yksi oli pahalla päällä, sanoo Raittiusyhdistys Koitto ry:n puheenjohtaja Pentti Ekola.
Siivoustalkoita kannattaa myös pitkän linja lammassaarelainen Jussi Kaasinen. Muutamiin ylisuuriin majoihin ja terasseihin puuttumista hän sen sijaan kavahtaa.
Hänen oman majansa lattiapinta-ala on 15 neliötä, 90-luvulla gradutyönä tehtyjen ohjeiden mukaisesti. Nykyohjeissa ulkokulmista laskettu pinta-ala saisi olla 14 neliötä ja päälle kaksi neliötä matalampaa tilaa, esimerkiksi varastoa.
Hanskisessa vastarintaa, Lauttasaaressa tarkistukset kesken
Kivinokan ja Lammassaaren kanssa samankaltainen tilanne on edessä tai takana myös kaupungin muilla kesämaja-alueilla.
Esimerkiksi Sipoon puolella olevassa Hanskisen saaressa uusittiin juuri vuokrasopimusta ja kaupunki kävi kaikki majat läpi.
– Siellä oli paljon liian suuria majoja ja terassirakenteita, jotka määrättiin muuttamaan. Siellä on muutamilla majalaisilla kovasti vastarintaa, sanoo Hangasmaa-Puska.
Tarkoitus olisi yhdenmukaistaa sääntöjen noudattamista myös Lauttasaaressa, jossa on useiden eri yhdistysten kesämaja-alueita.
– Osa yhdistyksistä noudattaa sääntöjä jo hyvin, mutta tiedän, että siellä on ainakin kaksi yhdistystä, joihin en ole ehtinyt tehdä perusteellisempaa tarkastusta. Mutta se tehdään varmasti, kun ehditään, sanoo Hangasmaa-Puska.
Varsasaaressa ja Vasikkasaaressa vuokrasopimusten uusiminen on edessä.
