Kyseessä saattaa olla Suomen ensimmäinen kaupunkialueelle pysyvästi asettunut villisika. Esimerkiksi Berliinissä villisikoja on tuhansittain.
Helsingin keskiosissa sijaitseva Viikin–Vanhankaupunginlahden luonnonsuojelualue tunnetaan kansainvälisesti arvostettuna lintukohteena. Harva tietää, että alueella viihtyy myös hurjilla torahampailla varustettu kookas sorkkaeläin, villisika.
Alueen luontoharrastajat ovat kirjanneet Viikin villisiasta havaintoja lähes päivittäin maaliskuun lopulta huhtikuun puoliväliin.
Sika vaikuttaa viihtyvän erityisesti pienellä Klobbenin saarella, jonne se saapuu lähes kellontarkasti yhtä aikaa iltahämärän kanssa.
Tietokirjailija, luonto-opas ja lintuharrastaja Eero Haapanen on tarkkaillut Viikin–Vanhankaupunginlahden luontoa vuosikymmenten ajan. Pääsiäistä edeltäneen reilun viikon aikana Haapanen on nähnyt villisian Viikissä jo kolme kertaa.
Haapasesta havaintojen ja valokuvien perusteella kyseessä on sama yksilö, josta on tehty havaintoja alueella jo useamman vuoden ajan.
– Valokuvien perusteella on määritetty, että kyseessä on vuonna 2020 syntynyt karju. Se on havaittu tällä alueella ensimmäisen kerran syksyllä 2021, Haapanen sanoo.
Juuri tämä on Haapasen mukaan merkittävää.
Helsingissä ei ole ennen tavattu pysyvästi tietylle alueelle asettuneita villisikoja. Nyt sian reviirivalinta on osuva: se tuntuu viihtyvän aivan pääkaupungin maantieteellisen keskipisteen tuntumassa.
Tyypillisemmin pääkaupunkiseudulla tehdään havaintoja kaupungin alueelle harhautuneista villisioista, joista voi aiheutua liikenteelle vaaraa.
Esimerkiksi kesäkuussa 2020 poliisi lopetti kaksi villisikaa Käpylässä ja kolmannen Tapanilassa. Joulukuussa 2023 poliisi ja riistanhoitoyhdistys jäljittivät autoon törmännyttä villisikaa Koillis-Helsingin alueella.
Syyskuussa 2024 poliisi lopetti autoon törmänneen villisian Viikissä.
Karju viihtyy kuuluisalla saarella
Viime viikkoina luontoharrastajat ovat nähneet sian liikkumassa Klobbenin saarella tai sen tuntumassa melko säntillisesti aina auringonlaskun aikaan.
Sama paikka oli näkyvästi esillä julkisuudessa alkuvuodesta 2020, kun saarella pesi onnistuneesti merikotkapari.
Eero Haapanen kuvailee Klobbenia alueen lintukosteikon keskukseksi. Vuonna 2019 saarelle asettuivat pesimään ensimmäiset merimetsot, ja nyt pesiviä pareja on jo yli 160. Myös harmaahaikaroita pesii saarella yli 60 paria.
Tämä saattaa olla osaksi syynä myös villisian viimeaikaisille liikkeille.
– Saari on täynnä elämää. On mahdollista, että merimetsoilta ja harmaahaikaroilta putoaa maahan kalanrepaleita, kun ne ruokkivat poikasiaan. Toisinaan pesistä putoaa myös poikasia, jotka voivat olla saaliita joillekin petoeläimille, ehkä myös villisialle.
Lisäksi villisialle vaikuttaisi maistuvan alueen vesikasvien juuret. Haapasen mukaan ylösvedettyjä osmankääminversoja on nähty paitsi Klobbenin rannassa, myös vastakkaisen Lammassaaren rantamilla.
Berliinissä valtava villisikapopulaatio
Luonnonvarakeskuksen tutkija Elmo Miettinen kertoo kuulleensa aiemminkin villisikahavainnoista Viikin–Vanhankaupunginlahden alueella. Hän tutkii Ylen pyynnöstä Viikin villisiasta eri vuosina otettuja kuvia.
Miettinen sanoo suhtautuvansa hieman varauksella tietoon, että kaikissa havainnoissa on kyse samasta yksilöstä.
– En näe kuvissa mitään erityisiä merkkejä, joista voisi varmasti sanoa, että kyse olisi vain yhdestä uroksesta. En kuitenkaan pidä sitä myöskään mahdottomana. Ainakin kulmahampaiden kasvu vuosien saatossa sopii ajatukseen.
Miettinen ei tiedä Suomesta muita tapauksia, joissa villisika olisi asettunut pysyvämmin kaupunkialueelle elämään. Hän pitää tätä kyllä mahdollisena, sillä laji on varsin sopeutumiskykyinen.
Useissa Euroopan kaupungeissa villisikoja on runsaasti. Esimerkiksi Berliinin alueella arvioidaan elävän noin 5 000 villisikaa, mikä on kaksinkertainen määrä koko Suomen kantaan verrattuna.
– Vanhankaupunginlahden alueella on metsää, suojaa ja kosteikkoa. Sieltä löytyy varmasti tongittavaa ja syötävää. Villisialle kelpaa monenlainen ruoka. Lähes mikä vain, mikä on pureskeltavissa ja syötävissä, sanoo Elmo Miettinen.
