Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.
Aasialaiset matkailijat ovat alkaneet hiljalleen palata Suomeen, mutta huippuvuosiin on vielä paljon matkaa.
Moni matkailuyritys ehti investoida ja kehittää palveluita erityisesti aasialaisturisteja ajatellen, mutta matkailijamäärät romahtivat koronan vuoksi eivätkä ole palanneet entisiin lukemiin.
2010-luvulla aasialaisten matkailijoiden yöpymisten määrä Suomessa kolminkertaistui vuoden 2010 yli 400 000 yöpymisestä 1,2 miljoonaan yöpymiseen vuonna 2019.
Kiinalaisten yöpymisten määrä jopa yli viisinkertaistui, muistuttaa Visit Finlandin matkailuasiantuntija Katarina Wakonen.
– Puhuttiin Kiina-kultakuumeesta. Suomen matkailu kasvoi nopeammin kuin muiden Pohjoismaiden ja Suomi otti suurempaa osuutta nimenomaan aasialaisista matkailijavirroista.
Viime vuonna kiinalaisten matkailijoiden tuoma rahamäärä oli yli 200 miljoonaa euroa pienempi verrattuna koronaa edeltävään vuoteen 2019.
Esimerkiksi Kainuussa Vuokatissa harjoitteli ennen pandemiaa satoja kiinalaisurheilijoita. Heitä varten lomakylään perustettiin oma ravintola, paikallinen kauppa lähes kaksinkertaisti nuudelivalikoimansa ja tilasi Kiinasta urheilijoille tuttuja mausteita.
Lomakylää kutsuttiin Vuokatin ”Chinatowniksi”.
Pandemia ja sota muuttivat kaiken
Visit Finlandin Katarina Wakosen mukaan niin kiinalaisten kuin muiden aasialaisten matkailijoiden houkuttelemiseksi tehtiin vuosikausia töitä etenkin Lapissa, pääkaupunkiseudulla, sekä Saimaan alueella ja Järvi-Suomessa.
– Kaikissa matkailukohteissa ymmärrettiin, mitä kiinalainen asiakas tarvitsee. Minkälaista ruokaa on hyvä olla esillä ja minkälaisia palveluita ja aktiviteetteja voi tarjota.
Pandemia ja tiukat koronarajoitukset iskivät, mutta erityisesti Venäjän sota Ukrainassa teki Suomesta vaikeasti saavutettavan kohteen. Aasia oli pitkään Finnairin syömähammas, sitten lentäminen Venäjän yli loppui.
– Se muutti tilanteen. Finnairin kilpailuetu on mennyt, harmittelee Matkailu- ja ravintolapalvelut Maran toimitusjohtaja Timo Lappi.
Lapin mukaan venäläiset, kiinalaiset ja japanilaiset toivat ennen pandemiaa Suomen matkailutulosta melkein kolmanneksen. Venäjältä ei enää tulla – Lapin mukaan enää pitkään aikaan – ja aasialaisten matkailuhalukkuus on ollut toivottua laimeampaa.
– Kiinalaisten matkailu elpyi koronan jälkeen heikommin kuin odotettiin yleisesti maailmalla, Lappi sanoo.
Kasvun merkit ovat ilmassa
Tämän vuoden alku näyttää merkkejä uudesta noususta erityisesti pohjoisen Suomen osalta. Urheilumatkailuun erikoistuneessa Vuokatti Sportissa on käynyt yli 400 kiinalaista leirikoululaista ja neuvotteluja uusista käydään koko ajan, kertoo toimitusjohtaja Mari Varjonen.
– He ovat kiinnostuneita, koska tietävät paikan ja miten hyvin asiat täällä hoidetaan.
Varjosen mukaan uutta ”Chinatownia” Vuokattiin ei välttämättä heti perusteta.
– Se riippuu volyymistä. Olemme lisänneet majoituskapasiteettiä ja pystymme tarjoamaan olosuhteet. Tietysti ei haittaa, jos heitä tulee niin paljon, että tarvitsemme apuja naapurista.
Visit Finlandin Katarina Wakonen arvioi, että virkistyneen talouskasvun myötä kiinalaisten matkailu palautuisi koronaa edeltäviin lukemiin vuonna 2026, eli hieman myöhemmin kuin muissa Euroopan maissa. Sitten vuorossa ovat Japani ja Etelä-Korea.
Wakonen pitää tärkeänä, että Suomi ottaa oman osansa Kiinan kasvavasta matkailumarkkinasta.
– Kiinassa vasta pieni osa väestöstä on ollut taloudellisesti siinä asemassa, että he ovat voineet matkustaa oman maan tai alueen ulkopuolelle. Lisäksi he käyttävät paljon rahaa keskimäärin matkalle. Heissä on myös paljon potentiaalia ympärivuotiseen matkailuun.
Rahoituksen leikkaaminen ”iskee lujaa”
Tänä vuonna Visit Finland on jatkanut Aasiassa Suomeen suuntautuvan matkailun edistämistä yhdessä suomalaisten matkailuyritysten kanssa muun muassa useilla myyntikiertueilla, tapahtumissa ja messuilla.
Orastavaa matkailun kasvua varjostaa Visit Finlandin rahoituksen leikkaaminen ensi vuoden alussa. Wakosen mukaan vuosibudjetti on supistumassa 7,8 miljoonaan euroon.
– Menemme Baltian tasolle matkailun edistämisen julkisessa panostuksessa ja vähintään kymmenen vuotta taaksepäin budjetin määrässä. Tämä iskee tosi lujaa, Wakonen toteaa.
Maran Timo Lappi sanoo, että ensi vuoden alusta matkailussa ollaan ”todella surkeassa tilanteessa”.
– Hallituksen pitäisi ymmärtää miten merkittävästä asiasta on kysymys. Suomessa on hyvät palvelut, meillä on kaikki edellytykset olemassa. Kun Venäjän sota vei meiltä ylivoimatekijät, nyt pitäisi panostaa Suomen maakuvamarkkinointiin ulkomailla.
Onko sinulla juttuvinkki Ylen uutisiin?
Voit olla luottamuksella yhteydessä. Voit lähestyä meitä myös sähköpostilla: [email protected]. Luemme kaikki yhteydenotot, mutta emme pysty takaamaan jokaiselle henkilökohtaista vastausta.
