Hyvinvointialueilla ylintä päätösvaltaa käyttävistä aluevaltuustoista on enemmän haittaa kuin hyötyä sosiaali- ja terveyspalveluille, ja niistä luopumista tulisi selvittää niin, että ensi vuonna käytävät aluevaalit jäisivät mahdollisesti viimeisiksi.
Tätä mieltä on kokoomuksen kansanedustaja ja Varsinais-Suomen hyvinvointialueen aluevaltuustossa istuva Ville Valkonen. Hän korostaa, että kyse ei ole hallituksen tai kokoomuksen virallisesta linjasta.
– Meidän kannattaisi ehdottomasti selvittää sellainen malli, jossa aluevaaleista, jotka monessa mielessä ovat näennäisvaalit – luovutaan, ja aluevaltuustotason tehtävät siirretään aluehallituksille, ja sitten sosiaali- ja terveysministeriölle ja valtiovarainministeriölle, Valkonen sanoo Ylen haastattelussa.
Valkosen mielestä näin saataisiin pätevämpää johtamista aluetasolle ja säästettäisiin samalla hallinnollisista kustannuksista.
Näennäisvaaleilla Valkonen viittaa siihen, että käytännössä aluevaltuutettujen liikkumatila on hyvin rajallinen.
Valtio määrää lainsäädännöllä hyvinvointialueiden tehtävät. Valtiovarainministeriö jakaa rahat ja ammattijohtajat suunnittelevat sen, miten palvelut käytännössä järjestetään. Sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset vastaavat lopulta siitä, miten palvelut tuotetaan.
– Valtuustotyö on jäänyt monilla alueilla täysin todellisuudesta irrallaan olevien suunnitelmien tasolle. Se on jäänyt hidastavaksi tekijäksi, Valkonen väittää.
Tulevista aluevaaleista Valkosella ei ole kovin ruusuista käsitystä.
– Kansalaiset eivät tiedä mistä äänestävät. Valtuutetut eivät koe, että he voisivat asioita edistää ja puolueet tekevät aivan päättömiä lupauksia, jotka melkein kaikki tietävät epärealistisiksi.
Aluevaalit romukoppaan
Käytännössä Valkosen ehdotus tarkoittaisi vuosien väännön jälkeen toteutetun sote-uudistuksen keskeisimpien perusperiaatteiden purkamista.
Hyvinvointialueiisiin päädyttiin, koska aiemmin sosiaali- ja terveyspalveluita järjestäneiden kuntien ja kuntayhtymien ei arvioitu enää selviävän tehtävistään.
Aluevaaleilla pyritään varmistamaan se, että alueen asukkailla on mahdollisuus vaikuttaa oman alueensa palveluihin. Tätä myös perustuslakivaliokunta on vaatinut, kun vuoden 2015 yritys saada sote maaliin karahti kiville muun muassa kansanvaltaisuuden toteutumiseen liittyvien ongelmien takia.
Valkonen kuitenkin korostaa, että perustuslakivaliokunta ei ole vaatinut, että alueen asukkaiden vaikuttaminen oman alueen palveluihin tapahtuisi juuri vaalien kautta.
– Vaalithan ovat loppujen lopuksi erittäin huono tapa vaikuttaa välittömästi siihen palveluun ja antaa palautetta, koska sosiaali- ja terveyspalvelujen kirjohan on aivan valtava. Ei varmasti kukaan Suomessa ehdota, että meillä pitäisi olla vaikkapa turvallisuusvaalit, jolla poliisitoimi sitten alistetaan valtuustolle.
Kokoomus vastusti oppositiosta käsin edellisen hallituksen toteuttamaa sote-uudistusta, mutta valtaan noustuaan puolue ei lähtenyt purkamaan vuosikausien jälkeen syntynyttä mallia.
Hyvinvointialueista vastaava kunta- ja alueministeri Anna-Kaisa Ikonen (kok.) on korostanut toimintansa aloittaneiden alueiden tarvitsevan työrauhaa.
Hyvinvointialueiden säästöt uhkaavat jäädä toiveiksi
Talouspolitiikassa profiloitunut Valkonen oli hallitusneuvotteluissa kokoomuksen edustajana sosiaali- ja terveyspalveluita käsittelevässä neuvotteluryhmässä.
Vasta noin puolentoista vuoden ajan toimineet hyvinvointialueet ovat osoittautuneet hallitukselle murheenkryyniksi, kun ennakoitua suuremmiksi repsahtaneet alijäämät uhkaavat hallituksen säästötavoitteiden toteutumista.
Valkosen mielestä hallitusohjelman hyvinvointialueita koskevat kirjaukset eivät ole ongelma vaan vastuu on hyvinvointialueilla.
– Sinänsä hallitusohjelman pyrkimys kustannusten hillintään on täysin oikea ja myös mittakaava on täysin oikea. Tällä hetkellä ongelmana on se, että näissä päätöksissä ei pysytä ennen kaikkea hyvinvointialueiden omien toimenpiteiden takia.
Hallitusohjelman säästötavoitteesta lähes miljardi euroa on laskettu sen varaan, että hyvinvointialueet onnistuvat hillitsemään kustannusten kasvua. Eduskunnan valtiovarainvaliokunta kiinnitti keväällä huomiota säästöjen epävarmuuteen. Valkonen on valiokunnan verojaoston puheenjohtaja.
Valkosen mielestä sosiaali- ja terveysministeriön pitäisi kiireen vilkkaa valmistella valtakunnallisesti uusia toimenpiteitä, jotta tavoitteeseen päästäisiin. Tällainen olisi esimerkiksi julkisen terveydenhuollon hoitojen määritteleminen aiempaa tarkemmin niin, että vähäisiä terveyshyötyjä tuottavia hoitoja voitaisiin karsia pois.
– Sosiaali- ja terveysministeriön pitäisi pikaisesti kyetä priorisoimaan minkälaisia palveluja suomalaisille annetaan, jotta me pystymme takaamaan kaikille tulevaisuudessa ne kaikkein tärkeimmät palvelut ja jotta meidän hyvinvointiyhteiskuntamme rahoitus kestää tämän valtavan sote-paineen.
Toistaiseksi hyvinvointialueiden talousvaikeudet eivät ole saaneet hallitusta ryhtymään uusiin toimiin. Valtiovarainministeri Riikka Purra totesi A-studiossa, ettei nykyinen hallitus aio tai edes voi tehdä radikaaleja muutoksia sote-järjestelmään.
Maakuntaverolle jyrkkä ei
Hallituspuolueista sote-uudistus on todettu jo epäonnistuneeksi, mutta asiantuntijat ovat varoitelleet poliitikoita tekemästä liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä ennen kuin hyvinvointialueet ovat saaneet kunnolla toimintansa käyntiin.
Yhdeksi ratkaisuksi on esitetty myös maakuntaveroa. Hyvinvointialueiden omaa verotusoikeutta puolustaa esimerkiksi Valtion taloudellinen tutkimuskeskus, jonka tutkijoiden mukaan se kannustaisi alueita järjestämään sote-palvelut tehokkaammin.
Myös SDP:n kesäkokouksessa asia oli esillä, kun eduskuntaryhmän puheenjohtaja Tytti Tuppurainen totesi Helsingin Sanomien mukaan alueiden olevan ”aika lailla kädettömiä” ilman omaa verotusoikeutta.
Kokoomus ja muut hallituspuolueet eivät maakuntaverolle lämpene.
Valkosen mukaan kyseessä on erittäin haitallinen ehdotus, joka johtaisi kokonaisveroasteen nousuun, rahoitusjärjestelmän pirstoutumiseen ja monimutkaiseen tasausjärjestelmään hyvin eri tilanteessa olevien alueiden välillä.
