Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt kokevat yhä enemmän vihapuhetta ja häirintää. Selvitimme tilannetta Savonlinnassa, jossa Pride-liputuksesta nousi keväällä oikeusasia.
Milla Asikainen,
Saara-Miira Kokkonen
Useat Ylen haastattelemat sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvat nuoret kertovat, että he ovat kokeneet vakavaa häirintää Savonlinnassa.
19-vuotias Mikael Nousiainen kertoo, että hän joutuu huutelun kohteeksi viikoittain. Joskus häntä on lähdetty seuraamaan.
– Ei ole hirveän turvallinen olo. En ymmärrä, miksi minua täytyy kivittää henkisesti sen vuoksi, että näytän tältä tai olen sellainen kuin olen.
16-vuotias Jari Pelvo kertoo homottelusta ja ilkeästä nettikirjoittelusta.
– Sanotaan esimerkiksi, että tapa itsesi. Todella rajua kamaa, hän sanoo.
Yle haastatteli asiasta useita savonlinnalaisnuoria. Osa heistä ei halunnut puhua asiasta nimellään.
Sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin kohdistuvaa häirintää on ollut useilla muillakin paikkakunnilla, esimerkiksi Pride-tapahtumien yhteydessä Raisiossa ja Joensuussa.
Nuorten mielestä ilmapiiri on ahdasmielinen
Savonlinnan kaupunginjohtaja Janne Laine kiistää, että olisi tiennyt häirinnästä. Hänen mukaansa kaupunki onnistui kitkemään sen viranomaistoiminnalla pari vuotta sitten. Yle uutisoi tuolloin taidelukiolaisten kokemuksista.
Useat Savonlinnan taidelukion opiskelijat kertovat, että joutuvat häirinnän kohteiksi edelleen. Heidän mukaansa kaupungin ilmapiiri sateenkaarivähemmistöjä kohtaan on ahdasmielinen ja jopa aggressiivinen.
Taidelukion rehtori Reima Härkönen kertoo, että tilanne lukiossa on rauhoittunut.
– Pari opiskelijaa kävi loppukeväästä kertomassa, että huutelua olisi ollut. Annoin ohjeen tehdä asiasta rikosilmoitus, jos se on ollut uhkaavaa, hän kommentoi.
Kaupunginjohtaja näkee Pridessa ongelmia
Aiemmin elokuussa kaupunginjohtaja Laine sanoi Helsingin Sanomissa, että vähemmistöjä ei syrjitä Suomessa. Laineen mukaan jutussa on virhe.
– Kommenttini oli, että tällaista ei saisi esiintyä Suomessa. Suomi on maailman tasa-arvoisin maa. Meillä on vahva lainsäädäntö näissä asioissa, hän toteaa.
Savonlinna syyskuista Pride-tapahtumaa järjestävä työryhmä ja haastatellut nuoret toivovat, että kaupunki osallistuisi tapahtumaan. Heistä se osoittaisi, että kaupunki seisoo vähemmistöjen takana.
Laine puuttuisi ensisijaisesti nuorten kokemaan häirintään.
– Pride-liike herättää ristiriitaisia tuntemuksia ihmisissä, ja siihen liittyy tietty ideologia. Asiaa täytyy tarkastella, hän toteaa.
Pride-järjestäjät korostavat, että tapahtuma on epäpoliittinen. He painottavat, että sen tavoitteena on yhtäläisten ihmisoikeuksien toteutuminen kaikille.
Kaksi vuotta sitten Janne Laine ohjeisti kaupunginlakimiestä tekemään rikosilmoituksen, kun kolme ihmistä nosti sateenkaarilipun kaupungin salkoon Pride-päivänä. Kansalaisaktiivit saivat syytteet Suomen lipun häpäisemisestä. Tapausta käsitellään Etelä-Savon käräjäoikeudessa lokakuussa.
Seta toivoo kuntapäättäjiltä tukea nuorille
Sateenkaari-ihmisten ihmisoikeusjärjestö Seta kertoi Ylelle kesäkuussa, että seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt kokevat yhä enemmän vihapuhetta ja häirintää. Setan viimevuotisessa kyselyssä yli puolet Pride-järjestäjistä kertoi tapahtumiin kohdistuneista vihateoista ja poliittisesta vastustamisesta.
Pääsihteeri Kerttu Tarjamo toivoo, että kuntapäättäjät asettuisivat nuorten tueksi.
– Julkista keskustelua seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksista käydään monissa kunnissa ensimmäistä kertaa.
Ilkivaltaa, kuvaamista, jopa virtsaa päälle
Tilda Salo, 27, on ollut yksi Savonlinnan Priden järjestäjistä vuodesta 2021 lähtien.
Hän on saanut uhkailuviestejä ja -puheluita siitä asti. Salo piti viime vuoden ajan taukoa tapahtuman järjestämisestä häirinnän vuoksi.
Itä-Suomen poliisi vahvistaa, että seudun tapahtumiin on kohdistunut häirintää.
Salo kertoo, että paikalliset sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöt ovat joutuneet fyysisen ja henkisen väkivallan kohteeksi yksityiselämässään. Heitä on myös ammuttu vesipyssyillä.
– Joku sanoi, että niissä olisi ollut virtsaa, Salo toteaa.
