MTV3:n alkuperäissarja Konflikti on kahminut televisioalan Kultainen Venla -palkintoehdokkuuksia, ja tekijät saapuvat tänä iltana järjestettävään gaalaan ennakkosuosikkeina.
Sarjan ohjaaja Aku Louhimies on ehdolla sekä parhaan ohjaajan että parhaan käsikirjoituksen kategorioissa.
Konfliktin ovat käsikirjoittaneet Louhimiehen kanssa Andrei Alén, Helena Immonen ja Jari-Olavi Rantala.
Lisäksi sarja on ehdolla parhaan draamasarjan Venlan saajaksi.
Kuusiosainen Konflikti kertoo Nato-Suomesta. Sarjan alussa vieras valta tunkeutuu Suomeen juhannuksen alla Hankoniemellä. Sarja seuraa tunkeutumisesta seuraavaa sotilasoperaatiota.
Konflikti on saanut suosiostaan huolimatta ristiriitaisen vastaanoton. Sitä on sekä ylistetty että kritisoitu samoilla perusteilla.
1. Konfliktin todenperäisyys aiheuttaa kylmiä väreitä, jopa pelottaa
Viime viikkoiset tapahtumat Itämerellä ovat olleet hätkäyttäneet Konflikti-sarjan katsojia. Sarja tuntuu tulevan lähelle ja iholle. Eagle S-aluksen pohjaa ruopiva ankkuri ja Nato-maiden pikaisesti koolle kutsuttu tapaaminen Suomessa viestivät, että myös todellinen konflikti on mahdollinen.
Aku Louhimies kertoo hylänneensä käsikirjoitusvaiheessa joitakin ideoita, jotta liika läheisyys todellisiin tapahtumiin ei hyppäisi silmille. Ohjaaja sanoo Seiska-lehdessä, että todellisuus alkoi resonoida tarinaan niin paljon, että hän poisti käsikirjoituksesta elementtejä.
– Yksi tällainen oli hyökkääjän suorittama kaasuputken katkaisu. Se tuntui sopivalta poistaa, jottei tarina kopioisi liikaa todellisuutta, Louhimies sanoo Seiskalle.
Sarjan käsikirjoitustyön aikaan alkuskyksyllä 2022 tuntematon tekijä oli vahingoittanut Nord Stream kaasuputkea Itämerellä.
Ilta Sanomat kävi sarjan ilmestyessä läpi katsojien somekommentteja. Niistä näkyi selvästi se, että yhteys todellisiin tapahtumiin hirvitti. Joidenkin kommentoijien mukaan sarja maalaa piruja seinälle, suoltaa sotaa ja tappamista.
Urheilu- ja kulttuurivaikuttaja Alpo Suhonen sanoo oman kantansa suoraan Facebook-sivullaan 21. joulukuuta:
”Erehdyin katsomaan tv-sarjaa Konflikti. Oksettavaa militarismia, rallienglannilla.”
2. Puolustusvoimien läsnäolo on ihastuttanut, mutta myös hämmentänyt
Ohjaaja Aku Louhimies on tehnyt haastatteluissa selväksi, että ilman puolustusvoimia Konflikti-sarjan tekeminen olisi ollut mahdotonta.
Armeijalta saatiin Konfliktiin uusinta sotakalustoa. Lisäksi Puolustusvoimien vuotuiset harjoitukset on leivottu osaksi sarjan draamaa.
Tuore Long Play -julkaisun juttu kertoo suomalaisesta sarjatuotannoista ja sarjojen liian niukoista budjeteista. Jutun toimittaja Kalle Kinnunen sanoo näkevänsä Konfliktissa tyhjäkäyntiä ja Puolustusvoimien kaluston turhanaikaista esittelyä.
– On ihan yhtä halpaa näyttää taivaalla kiitävää hävittäjää kolme tai kymmenen sekuntia.
Jälkimmäinen vaihtoehto tekee Kinnusen mielestä kerronnasta junnaavaa, mutta pitkillä kuvilla voidaan lisätä sarjan jaksojen kestoa ja säästää.
Aku Louhimies on vakuuttanut, että ainakaan veronmaksajien rahaa pitkiin Hornet-kuviin ei olla poltettu.
– Hornetit eivät ole meidän takia lentäneet. Ne ovat lentäneet muita harjoituksia ja me ollaan saatu niitä kuvata. Ne lähtivät silloin kuin lähtivät ja suorittivat omia tehtäviään. Me dokumentoimme sen, minkä pystyimme, ohjaaja vakuuttaa MTV-uutisille.
Louhimies kiistää Ruotuväki-lehdessä myös sen, että sarjan tarkoituksena olisi ollut esitellä Puolustusvoimien kalustoa tai toimia armeijan voimannäytteenä. Markkinointia ja mainontaa tehdään ohjaajan mukaan täysin toisella tavalla.
3. Sarjan kuvauksissa tingittiin työehdoista ja rahasta?
Long Playn jutun kuvaama talouskurimus oli Puolustusvoimien avusta huolimatta ilmeisen tuttua myös Konflikti-sarjan tekijöille. Näin siitä huolimatta, että kyse oli Suomen oloissa epätavallisen suuren mittakaavan tuotannosta.
Yle kertoi syksyllä 2023 sarjan kuvausten aikaisista ongelmista. Yle haastatteli tuolloin kuusi sarjan kuvauksiin osallistunutta ihmistä, joista kaksi esiintyy artikkelissa omalla nimellään.
Haastateltavien mukaan ongelmana olivat muun muassa työolosuhteet, asuinolosuhteet sekä huono ennakkosuunnittelu. Haastateltavat sanoivat työpäivien olleen niin pitkiä, ettei sellaista pitäisi tämän luokan produktiossa hyväksyä.
Konflikti-sarjan tuotannossa työskennelleet olivat myös sitä mieltä, että työaika ei riittänyt työntekoon ja ylityöt olivat kiellettyjä. Aikatauluongelmat ja viime hetken muutoksetkin saivat henkilökunnalta moitteita.
Aku Louhimiehen mukaan kuvausaikataulut eivät muuttuneet enempää kuin yleensä.
4. Konfliktia on kehuttu siitä, että Suomen poliittinen johto siinä on naisia – samaan aikaan naisten kuvausta sarjassa on arvosteltu
Konflikti-sarjan Suomessa tasavallan presidentti on nuorehko nainen.
Helsingin Sanomat kiinnittääkin arvostelussaan huomiota sarjan naispäähenkilöihin. Leena Virtanen kertoo, kuinka molemmat keskeiset naishahmot esitellään seksikohtauksella. Presidentillä (Sara Soulié) jää puuhat kesken, kun velvollisuudet kutsuvat.
Ja tilanteen kiristyessä nainen on se, joka purskahtaa itkuun, Virtanen kirjoittaa.
Katsojat yhdistivät välittömästi tummatukkaisen nuoren presidenttihahmon entiseen pääministeriin Sanna Mariniin. Ilta-Sanomien poimimissa somekommenteissa todetaan muun muassa:
– Muuten ihan hyvä sarja, mutta häiritsee tuo todella asenteellinen kuvaus presidentistä, jonka esikuvana on aivan selvästi Marin.
Muropaketti-julkaisun pitkässä arvostelussa ihmetellään, kuinka kokelas Annika Bergin (Julia Korpinen) meikki pysyy hyvänä pusikoissa rämpimisen ja monenlaisien räiskimisten jälkeenkin.
Naiset vallan huipulla ja armeijan palveluksessa ovat kuitenkin tätä päivää. Sarjan presidentti joutuu lopulta tasapainottelemaan kansallisen turvallisuuden ja henkilökohtaisen menetyksen välillä.
5. Kriitikot nuivistelivat, kansa katsoi
Konfliktilla on ollut ennätysmäärä yleisöä. Jo ensimmäinen jakso keräsi 1,2 miljoonaa katsojaa. Katsojalukuja tilastoivan Finnpanelin mukaan sarja nousi toiseksi katsotuimmaksi ohjelmaksi Suomessa viime vuonna.
Vaikka Konflikti saikin useilta kriitikoilta hieman tylyn vastaanoton, katsojia se kiinnosti todella paljon. Suomalaisen draamasarjan yltäminen koko vuoden katsotuimpien ohjelmien kärkeen on huima saavutus.
Sarja on myyty moniin Euroopan maihin, kuten Ranskaan, Puolaan, Espanjaan ja Baltian maihin. Sarja on myös annettu ukrainalaiselle televisiokanavalle veloituksetta.
Ohjaaja Aku Louhimiehen mukaan suomalainen asevelvollisuus kiinnostaa ulkomailla. Tällä hetkellä kansainvälinen huomio kiinnittyy Suomeen myös Venäjän läheisyyden ja Nato-jäsenyyden vuoksi. Sarjan voi katsoa MTV Katsomossa.
Yle seuraa Kultainen Venla -gaalan punaista mattoa suorassa Areena-lähetyksessä klo 17 alkaen ja itse gaalaa hetki hetkeltä -seurannassa Yle.fi-sivustolla.