Tekoälyn kehitys ja hyödyntäminen ovat Suomessa hyvällä tasolla. Tämä selviää Stanfordin yliopiston tekoälytutkimuslaitos HAI:n tuoreesta selvityksestä, jossa Suomi on sijalla 20 tekoälyn elinvoimaisuutta kuvaavassa luokituksessa.
Kärjessä ovat odotetusti isot maat, kuten Yhdysvallat, Kiina, Iso-Britannia ja Intia.
Kun pistemäärä suhteutetaan väkilukuun, Suomen sijoitus nousee viidenneksi. Euroopan maista suhteutetussa tilastossa Suomen edellä on ainoastaan Luxemburg.
Suomalaisen tekoäly-yhtiö Silo AI:n toimitusjohtaja Peter Sarlin pitää Suomen sijoitusta hyvänä. Hän huomauttaa, että sijoitus on pitkäjänteisen työn tulos.
– Moni tunnettu suomalainen tekoälytutkija on vaikuttanut jo 70-luvulta asti tekoälyyn liittyviin teknologioihin ja uskon, että me edelleen hyödymme siitä pitkän linjan tutkimuksesta, jota on tehty läpi näiden teknologia-aaltojen, Sarlin sanoo.
Hän nostaa esimerkiksi matemaatikko Seppo Linnainmaan, jonka 1970-luvulla tekemät läpimurrot ovat edelleen merkittävässä roolissa tekoälyntutkimuksessa. Linnainmaan työ loi pohjan koneoppimisen kehitykselle. Lokakuussa fysiikan Nobel-palkinto myönnettiin koneoppimisen tutkijoille.
Suomella hyvät edellytykset kasvaa tekoälykeskittymäksi
HAI:n luokittelu antaa yleiskuvan siitä, miten tekoälyä kehitetään ja hyödynnetään osana taloutta eri maissa. Luokittelu koostuu yli 40 indikaattorista, joihin lukeutuu muun muassa julkaistut tutkimukset, perustamallien kehitys, työvoiman moninaisuus, laskentateho ja lainsäädäntö.
Suomen sijoitusta nostavat etenkin infrastruktuuri, lainsäädäntö, koulutus sekä tutkimus- ja tuotekehitys.
Näiden elementtien ympärille olisi Sarlinin mukaan hyvä rakentaa osaamiskeskittymä. Mallia voitaisiin ottaa Pariisista, missä on jo pidemmän aikaa rakennettu laajempaa ekosysteemiä tekoälyn ympärille.
– Siellä on tehty päämäärätietoisesti työtä menestyksen eteen. Sinne on houkuteltu johtavia startuppeja ja samalla on saatu myös suuria yhtiöitä perustamaan tutkimus- ja kehityskeskuksia, Sarlin toteaa.
Samalla rahoitus on seurannut perässä. Kesällä ranskalainen tekoäly-yhtiö Mistral keräsi 600 miljoonan euron rahoituksen. Rahoituskierroksen myötä yhtiön arvoksi määrittyi 5,8 miljardia euroa.
– Kun huomioidaan, että meillä on Euroopan tehokkain supertietokone Lumi ja maailmanluokan tekoälyn tutkimuskeskus ELLIS-instituutti on tulossa Suomeen, niin meillä on valmius olla yksi tällainen keskittymä Euroopassa, Sarlin sanoo.
Sarlin itse tukee tätä visiota vasta perustetun säätiönsä kautta. Foundation Ps -säätiö ilmoitti lokakuun lopussa lahjoittavansa 10 miljoonaa euroa Ellis-instituutin professuureihin. Opetus- ja kulttuuriministeriö tukee hanketta 40 miljoonalla eurolla seuraavan kolmen vuoden aikana.
Kaikkien ei tarvitse kehittää tekoälyä
Sarlin perusti säätiön sen jälkeen, kun amerikkalainen puolijohdevalmistaja AMD osti Silo AI:n. Sarlin vakuuttaa, että Silo AI jatkaa eurooppalaisten yritysten auttamista tekoälyn kehittämisessä osaksi liiketoimintaan. AMD itse asiassa antaa tähän suuremmat resurssit.
Samalla Sarlin kuitenkin huomauttaa, että tekoälyn markkinat ovat globaalit. Kasvua ei voida hakea pelkästään Euroopasta, jossa digitaalisia alustoja, tuotteita ja palveluita on suhteellisen vähän.
– Tämä on tekoäly-yhtiöiden näkökulmasta se kriittinen kysymys; mistä löytää teollinen kumppani, jonka kanssa tehdä yhteistyötä tai jopa yhdistyä, Sarlin pohtii.
Tämä kysymys elintärkeä, koska tekoäly ei Sarlinin mukaan itsessään tuota arvoa tai ole tuote. Se pitää liittää osaksi tuotetta, jos siitä halutaan todellista lisäarvoa.
Yrityksissä pitäisikin tekoälykokeilujen sijaan ensin pohtia sitä, mikä on se skaalautuva digitaalinen tuote, johon olisi arvokasta lisätä tekoäly. Kaikkien ei tarvitse tekoälyn kehittäjiä, Sarlin huomauttaa.
Houkutus on kuitenkin suuri. Suomessa ymmärrys teknologiasta ja datasta on korkealla tasolla. Yritysten keräämä data on usein hyvässä muodossa ja helposti hyödynnettävissä. Pieniä kokeiluja on suhteellisen helppo käynnistää.
– Harvoin nämä pienet kokeilut vievät meitä läpimurtoon. Se vaatii uskallusta panostaa ja investoida siihen hyvinkin epävarmaan lopputulemaan, joka saattaa olla kolmen tai viiden vuoden päässä, Sarlin sanoo.
Nämä ovat valtavia investointeja, joita harvalla yhtiöllä on mahdollisuus toteuttaa.
Tekoälyn kehittämisen sijaan monen yrityksen olisi Sarlinin mielestä parempi keskittyä tekoälyn hyödyntämiseen. Tämä tarkoittaa muiden kehittämien teknologioiden ja tuotteiden liittämistä osaksi omaa ydinliiketoimintaa. Sarlin uskoo, että tälläkin tavalla pystyy rakentamaan kilpailuetua.
