Kouvolassa kehitetty älysormus mittaa käyttäjänsä henkistä kuormitusta. Sen tarkoitus on tunnistaa työuupumus varhaisessa vaiheessa.
Räjähdysmäisesti kasvaneelle älysormusalalle on tulossa erottuva suomalaiskeksintö.
Kun ennestään tunnetut älykellot ja sormukset mittaavat ihmisen fyysistä rasitusta ja siitä palautumista sykkeestä, mittaa uusin tulokas käyttäjänsä sykkeen sijaan ihon sähkönjohtavuutta, joka puolestaan kertoo ihmisen psyykkisestä kuormituksesta.
Katso tästä minuutin videosta, miten sormus toimii. Video: Antro Valo /Yle
Sanna Koskela on kouvolalaisen Nuanic oy:n toimitusjohtaja ja toinen pääosakas. Hänen mukaansa sormus ja siihen liitetty sovellus pystyvät tunnistamaan uupumuksen varhaiset merkit, kun käyttäjä itse ei vielä huomaa mitään.
– Ihmisen on helpompi tunnistaa fyysinen kuormitus, mutta psyykkinen kuormitus on erilaista. Kun sen tunnistaa, ollaan jo liian syvällä, sanoo Sanna Koskela.
Laboratorio sormuksen sisällä
Sormuksen mittaus perustuu ihon sähkönjohtavuuteen eli käytännössä hikeen.
Tapa ymmärtää ihmisen fysiologiaa ja erityisesti psyykkistä kuormitusta ei ole uusi, sillä ihon sähkönjohtavuutta on tutkittu jo 1800-luvun lopulta asti.
– Ihon sähkönjohtavuus kertoo sympaattisen hermoston aktiivisuudesta ja reagoi erityisen herkästi tunneperäiseen kuormitukseen. Mitä aktiivisempi sympaattinen hermosto on, sitä enemmän iho puskee hikeä, selittää Nuanicin toinen osakas ja operatiivinen johtaja Henna Salonius.
Mittaustekniikka, joka on aiemmin edellyttänyt ihmisen kiinnittämistä piuhoilla laboratoriolaitteisiin, on nyt puristettu sormuksen sisään. Näin se on saatu jokapäiväiseen käyttöön.
Sormusta hyödynnetään useissa tutkimuksissa
Sormuksella on käynnissä useita akateemisia tutkimuksia niin kotimaassa kuin ulkomailla kuten Saksassa ja Kanadassa. Se on käytössä esimerkiksi Helsingin yliopistollisen sairaalan johtamassa koronavirusinfektion pitkäaikaisoireiden tutkimuksessa.
Saloniuksen oman työuupumuksen varhaista tunnistamista käsittelevän tutkimuksen ensimmäinen artikkeli on parhaillaan vertaisarvioinnissa ja hänen mukaansa alustavat tulokset ovat lupaavia.
Työssäjaksamista on tyypillisesti arvioitu erilaisilla kyselyillä työntekijöiden oman arvion perusteella. Työelämän tutkimuksen professori Anne Mäkikangas Työelämän tutkimuskeskuksesta pitää sormuksen kaltaisia laitteita tervetulleina.
– Työuupumuksen taustalla on usein pitkäaikainen kuormittuminen, jonka aiheuttamiin oireisiin ihminen voi tottua. Minusta on hyödyllistä, että terveysteknologia tulee avuksi tunnistamiseen, jolloin työhyvinvointi on arvioitavissa muun tiedon ohella myös mitatulla fysiologisella datalla.
Mäkikangas on osa Saloniuksen väitöskirjan ohjaajatiimiä.
Apua jo ennen kuin kuormitus muuttuu ongelmaksi
Puhelimeen ladattava sovellus itsessään ei anna suosituksia, vaan tarkoitus on, että työterveyshuolto on mukana auttamassa löytää sopivia palautumisen keinoja. Uupuvaa ei jätetä selviytymään yksin.
– Objektiiviset mittaustulokset on tarkoitettu avaamaan keskustelua esimerkiksi siitä, miten työ tulisi järjestää, jotta se tukisi palautumista, sanoo Henna Salonius.
Toistamalla mittauksia voidaan seurata, miten työyhteisö voi ja miten tilanne kehittyy. Saloniuksen mukaan tämä antaa työkaluja työhyvinvoinnin johtamiseen, kun voidaan tehdä arvio työuupumusriskistä ja koetusta työnimusta.
Kouvolasta koko maailmalle
Nuanic sormusten tuotanto alkoi viime vuoden lopulla Kouvolassa. Nykyisissä tiloissa valmistuu 20 sormusta päivässä. Yritys etsii parhaillaan paikkakunnalta suurempia tuotantotiloja.
Toimitusjohtaja Sanna Koskelalle on tärkeää, että yhtiön omistus ja tuotanto pysyisivät Suomessa ja Kouvolassa.
– Pyrimme toimimaan paikallisesti ja hyödyntämään mahdollisimman paljon lähiseudun osaamista ja palveluita. Haluamme olla mukana kehittämässä tätä aluetta, mutta olla samalla suomalainen vientituote.
Nuanicilla on paraikaa käynnissä rahoituskierros, johon se toivoo saavansa sijoituksia ensisijaisesti kotimaasta.
