Kesäkuu on ollut monin paikoin poikkeuksellisen sateinen ja harmaa, mutta keskilämpötila on lähes normaali.
Harmaa ja sateinen alkukesä puhuttaa kotipuutarhureita. Osa puutarhakasveista kärsii selvästi lämmön ja valon puutteesta, toiset taas kukoistavat nyt poikkeuksellisella tavalla.
Kysyimme asiantuntijalta, mitkä kasvit ovat kylmän kesän voittajia ja mitkä häviäjiä.
Kukkaloisto kestää tavallista pidempään
Monet perinteiset suomalaiset puutarhakasvit ovat ottaneet viileän alkukesän ilolla vastaan.
Esimerkiksi monivuotiset kukat eli perennat ovat tänä vuonna erityisen reheviä. Niiden kukinta myös kestää tavallista pidempään, kertoo Keski-Suomen maa- ja kotitalousnaisten puutarha-asiantuntija Riitta Peräinen.
– Usein kuuma alkukesä aiheuttaa sen, että kaikki kukkii yhtä aikaa ja hyvin nopeasti. Nyt on saatu nauttia kukinnasta pitkään, Peräinen sanoo.
Pitkä kukinta voi kylmällä säällä olla kasveille elinehto, sillä pölyttäjät eivät pidä sateesta ja viileydestä. Peräisen mukaan tarhamehiläiset eivät juurikaan poistu pesästä alle 15 asteen lämpötilassa.
Luonnonpölyttäjät lentävät hieman kylmemmässäkin säässä, mutta tuulesta ja sateesta nekään eivät pidä. Kun kukinta jatkuu pidempään, pölytyksen todennäköisyys kasvaa.
Pölytyksellä on ratkaiseva rooli marja- ja hedelmäsadon onnistumisessa.
Juurekset viihtyvät viileässä
Viileän kesän voittajia ovat juurekset, kuten porkkana ja punajuuri. Myös monivuotiset yrtit, kuten minttu ja ruohosipuli, kasvavat nyt hyvin.
Nämä lajit hyötyvät siitä, että maa pysyy sateiden ja viileyden ansiosta tasaisen kosteana.
Valtaosa Suomessa viljeltävistä kasveista ei kaipaa hellepäiviä, mutta hieman lisää lämpöä ja erityisesti auringonpaistetta nekin toivoisivat. Samat toiveet on myös luonnonmarjoilla.
Peräisen mukaan suurin osa kasveista viihtyy parhaiten noin 20 asteen lämpötilassa.
– On parempi, että ei ole liian kuumaa, koska sitten tulee kuivuuden kanssa ongelmaa ja kasvilavoissa multa kuumenee liikaa, Peräinen kertoo.
Kasvihuoneessakin voi tulla kylmä
Hyötykasveista erityisesti kurkku, tomaatti, paprika ja kurpitsa ovat tänä kesänä kasvaneet kituliaasti.
Lajeja yhdistää se, että ne kaipaavat paljon lämpöä. Erityisesti avomaan lajikkeet ovat kärsineet alkukesän kylmyydestä ja auringonpaisteen puute on hidastanut kasvua myös kasvihuoneissa.
Myös herne ja papu ovat monissa puutarhoissa lähteneet tavallista huonommin kasvuun. Kylmyyden lisäksi niille sää on voinut olla liian kostea.
Surkein tilanne on niillä puutarhureilla, jotka ovat innostuneet kokeilemaan uusia ja eksoottisia viljelykasveja. Suomen kasvukausi tahtoo jäädä normaalioloissakin niille hieman lyhyeksi.
– Niiden kanssa voi tänä kesänä tulla huonoja tuloksia, mutta siitä ei kannata lannistua, Peräinen sanoo.
Uusintakylvöillä voi varmistella syksyn satoa
Vaikka kesä on käynnistynyt hitaasti, vielä ei kannata heittää puutarhalapiota nurkkaan.
Peräinen suosittelee uusintakylvämään esimerkiksi kurkkua ja hernettä, sillä myöhemmin kylvetyistä kasveista saa satoa pitkälle syksyyn.
Myös muut nopeakasvuiset lajit, kuten salaatti, pinaatti ja retiisi sopivat paikkaamaan kylmän alkukesän jäljiltä autioksi jääneitä koloja kasvimaalla.
– Jos syksy on pitkä ja lämmin, kasvu voi jatkua lokakuussakin, Peräinen muistuttaa.
