Pienessä lukiossa Euroopan ulkopuolelta tulleiden opiskelijoiden osuus voi olla koulun toiminnan kannalta merkittävä.
Suomalaiset lukiot vastustavat joukolla hallituksen lukukausimaksupäätöstä.
Kevään puoliväliriihessä hallitus päätti, että se on tuomassa lukukausimaksut EU- ja ETA-alueiden ulkopuolelta tuleville ammatti- ja lukio-opiskelijoille. Jos esitys menee läpi, lukukausimaksut otetaan käyttöön lukuvuodesta 2026–2027 lähtien.
Lukukausimaksulla korvataan valtionosuus, jolla opiskelu on aiemmin rahoitettu. Lukioissa uskotaan, että lukukausimaksut vähentävät ulkomaalaisten opiskelijoiden halukkuutta tulla Suomeen opiskelemaan.
Etelä-Savon kunnassa Rantasalmella ei pidetä hallituksen ajatuksesta. Tänä lukuvuonna pienessä lukiossa ensimmäistä vuotta opiskeli noin 20 kansainvälistä opiskelijaa. Se on kolmannes lukion opiskelijamäärästä.
Lukion rehtori Katja Koivunoro valmisteli kannanoton opetus- ja kulttuuriministeriölle. Kannanottoon on liittynyt noin 40 lukiota.
Allekirjoittaneet lukiot vaativat, että lukukausimaksupäätöksestä tehdään vaikutusten ennakkoarviointi. Valtionosuuksien poistaminen voi tehdä haittaa pienelle oppilaitokselle, jolla on entuudestaan tiukkaa pienenevien ikäryhmien kanssa.
– Päätös lukukausimaksuista tuli yhdessä yössä ja harkitsematta. Pienissä kunnissa on tieto siitä, miten suuri merkitys näillä kansainvälisillä opiskelijoilla on lukioiden säilymiselle, Koivunoro sanoo.
Yksi allekirjoittaneista on Keuruun lukio, jossa kansainvälisten opiskelijoiden osuus oli tänä vuonna noin 15 prosenttia. Rehtori Vesa Leinonen kertoo, että kansainväliset opiskelijat auttavat oppilaitoksia, kun ikäluokat pienenevät.
Hän arvioi, että Keuruulla lukion oppilasmäärä pysyy vuoteen 2030 vakiona, mutta sitten tapahtuu notkahdus alaspäin. Silloin ulkomailta tulevien opiskelijoiden rooli olisi nykyistä suurempi.
Kannanottoon kerätään vielä allekirjoituksia. Koivunoro kertoo, että myös ammattikouluista on kyselty mahdollisuudesta osallistua.
Jääkö opiskelija Suomeen?
Koulutusohjelman yksi tavoite on, että suomen kielen opiskelun ja koulutuksen kautta opiskelija hakee jatko-opintoihin tai töihin Suomessa.
Sallan lukio on seurannut vuodesta 2009 lähtien, minne kansainväliset opiskelijat suuntaavat lukion jälkeen.
Tulokset ovat vaihdelleet. Vuosina 2012–2015 puolet tai yli puolet valmistuneista palasi kotimaahansa. Vuoden 2017 jälkeen Sallan lukiosta jokainen valmistuneista ja kyselyyn vastanneista haki Suomessa jatkokoulutukseen ammattiopintoihin tai yliopistoon.
Opetus- ja kulttuuriministeriössä on arvioitu, että opiskelijaperäinen maahanmuutto tuo Suomeen ei-toivottuja lieveilmiöitä. Rehtorit kertoivat aiemmin Ylelle, etteivät he ole huomanneet koulutuksessa mitään negatiivista seurausta.
