Ylöjärvellä Kuruntien varressa on tienviitta. Kyltissä lukee Ylisen kuntoutuskeskus.
Parkkipaikalla ei ole yhtään autoa. Se ei ole ihme, sillä kehitysvammaisten kuntoutuskeskuksen toiminta päättyi jo yli kymmenen vuotta sitten.
Rakennukset jäivät kuitenkin paikoilleen.
Alueen naapurusto on viime vuosien ajan seurannut, kuinka paikka ränsistyy.
Yksi heistä on Minna Helassalo. Hän omistaa naapurista asunnon.
Helassalo on huolissaan heitteille jätetyistä rakennuksista.
Helassalo kuvailee purkukuntoisia rakennuksia homepesiksi.
Rakennuksen ohi kulkiessa, toden totta, haistaa pistävän tuoksun.
– Astmaatikko menee täällä tukkoon, Helassalo sanoo.
Ennen kaikkea Minna Helassalo on huolissaan alueen vaaroista. Rakennusten ympärillä lojuu esimerkiksi lasinsiruja.
Helassalon lapsenlapset asuvat lähistöllä. Hän pelkää, että lapset satuttavat itsensä lasinsiruihin tai muuhun romuun. Niin voisi käydä myös eläimille.
Helassalo epäilee, että alueen tyhjissä rakennuksissa oleskelee myös ajoittain ihmisiä.
Pirkanmaan hyvinvointialue on kertonut, että alueella on vartiointi. Helassalo ei usko sen estävän tunkeilijoita.
– Siellähän on sängytkin valmiina.
Videolla Minna Helassalo kertoo, mitä ajattelee hylätyn kuntoutuskeskuksen tilanteesta.
Ennen toiminnan lopettamista kuntoutuskeskus oli noin kolmensadan kehitysvammaisen koti. Se perustettiin 1960-luvulla aluksi vajaamielislaitoksen nimellä.
Aikanaan Ylinen oli tiivis yhteisö. Keskuksen viereen rakennettiin myös työntekijöille asuntoja.
Keskuksen toiminta loppui vuonna 2015, kun kehitysvammaisten kuntoutustoiminta siirtyi Nokialle.
Sittemmin Pirkanmaan sairaanhoitopiirin omistama kiinteistökompleksi siirtyi hyvinvointialueen vastuulle.
Kaikki rakennukset paitsi 1920-luvun alkupuolella rakennetut kartano, renkitupa ja kappeli ovat purkukunnossa.
Ikkunat on särjetty ja joidenkin ovien lukot hajotettu.
Tiloja ei koskaan tyhjennetty kokonaan. Niissä lojuu edelleen esimerkiksi sairaalasänkyjä.
Aiemmat kaupat peruuntuivat
Pirkanmaan hyvinvointialueen tavoitteena on päästä alueesta eroon.
Ylläpito kustantaa hyvinvointialueelle vuosittain noin 100 000 euroa.
Uusi omistaja tulisi vastaamaan kohteen hoito- ja ylläpitokustannuksista.
Ylisen kuntoutuskeskuksen alueella on noin parikymmentä rakennusta, jotka on tehty pääosin 1960- tai 70-luvulla.
Rakennusten arvioidut purkukustannukset olisivat vähintään 1,5–2 miljoonaa euroa.
Kuntoutuskeskus on ollut myynnissä useita kertoja, mutta kauppoja ei ole syntynyt.
Alueen 2020-luvun historiaa ovat vaivanneet myös surulliset tapaukset.
Jatkuvan ilkivallan lisäksi kuntoutuskeskuksessa syttyi vuonna 2022 suuri tulipalo ja sieltä on löytynyt henkilötietoja paljastavia papereita.
Minna Helassalo ihmettelee, miksei hyvinvointialue ole saanut kauppoja tehtyä.
– Halvempaa olisi antaa vaikka ilmaiseksi. Säästäisivät 100 000 euroa vuodessa.
Kaupoista neuvotellaan uusien ostajaehdokkaiden kanssa parhaillaan.
Pirhan kiinteistöjohtaja Petri Laurikka kertoi tammikuussa Ylelle, että kaupoissa päästään todennäköisesti eteenpäin keväällä.
Laurikka ei halunnut kommentoida tähän juttuun Ylisen kuntoutuskeskuksen tilannetta tai sen kuntoa koskevia väitteitä.
Asuntojen hinnat laahaavat
Naapurusto epäilee, että Ylisen kuntoutuskeskuksen maine vaikuttaa jo lähialueen asuntojen myymiseen.
– Kaikkien asuntojen hintaan vaikuttaa tämä Ylöjärven järkyttävä, unohdettu alue, Minna Helassalo sanoo.
Kiinteistövälittäjänä työskentelevä Jaana Peurala myy parhaillaan Ylisestä kahta asuntoa. Hän sanoo, että asuntojen neliöhinnat ovat laskeneet sadoilla euroilla 2000-luvun aikana.
Asunnot ovat hyvässä kunnossa ja ne sijaitsevat Näsijärven rannalla.
Minna Helassalonkin suunnitelmissa on myydä asunto lähitulevaisuudessa.
Hän toivoo, että Ylisen alue saisi vielä uuden elämän.
– Toivoisin elämää, ihmisiä ja palveluita. Rakentaisin tänne komeita kerros- ja omakotitaloja ympärille. Tämä on ihana paikka.