Valvontavirasto Valvira on puuttunut Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Pohjois-Pohjanmaan alueella toimivan lääkärin toimintaan ja rajoittanut tämän oikeuksia.
Kyse on psykiatriaan erikoistuvasta lääkäristä, joka on ollut erityisen kiinnostunut ADHD:n hoitamisesta.
Entisten työnantajien ja viranomaisten mielestä hän on kuitenkin vakavasti vaarantanut potilaidensa turvallisuuden.
Työnantajien lausunnoissa Valviralle korostuu kaksi asiaa: poikkeavat hoitokäytännöt ADHD-potilaiden diagnoosissa ja lääkehoidossa sekä potilasasiakirjamerkintöjen laiminlyönti.
Lääkäri itse kokee, että hän on yrittänyt ratkaista ongelmaa, joka liittyy ADHD-potilaiden riittämättömään hoidon saatavuuteen. Hän perustelee puutteita potilasasiakirjoissa liian kovalla työtaakalla.
Lähes kaikki saivat ADHD-diagnoosin
Jo vuonna 2020 aluehallintovirasto totesi, että lähes kaikki potilaat saivat lääkärin yksityisvastaanotolta ADHD-diagnoosin ja monet ADHD-lääkityksen, vaikka kyseessä oli yleislääkärin vastaanotto.
Samana vuonna Valvira muistutti lääkäriä noudattamaan erityistä huolellisuutta mahdollisesti väärinkäytettävien lääkkeiden määräämisessä. Taustalla oli se, että päihdekeskukseen oli tullut asiakas, jolle lääkäri oli määrännyt suuria määriä väärinkäyttöön soveltuvia lääkkeitä.
Se ei jäänyt viimeiseksi kerraksi, kun Valvira puuttui lääkärin toimintaan.
Valvira rajoitti vuonna 2023 lääkärin oikeuksia siten, ettei lääkäri enää saisi hoitaa tarkkaavuushäiriöitä eikä määrätä niiden hoitoon lääkkeitä.
Alkuvuonna 2025 Valviran mukaan vaikutti siltä, että lääkäri oli jatkanut toimintaansa entiseen malliin rajoituksista huolimatta. Hän oli edelleen määrännyt potilaille toistuvasti ADHD:n hoitoon tarkoitettuja lääkkeitä – samoja lääkkeitä voi määrätä myös muihin tarkoituksiin kuten verenpainelääkkeeksi.
Tuolloin Valvira vei tältä kokonaan oikeudet toimia lääkärinä itsenäisesti ilman toisen lääkärin valvontaa.
Osasta käyntejä ei ollut merkintöjä
Valviran mukaan lääkäri on määrännyt potilaille ADHD-lääkkeitä ilman riittäviä tutkimuksia.
Lääkeannokset ovat ylittäneet suositukset eikä lääkkeiden mahdollisia haittoja ole seurattu riittävästi. Lääkäri ei myöskään ole huomioinut potilaiden päihdetaustaa riittävästi, vaikka ADHD-lääkkeitä voi väärinkäyttää ja useilla potilailla oli päihdeongelma.
Valvira puuttui myös potilasasiakirjojen laiminlyöntiin, joka oli sen mukaan johtanut jopa potilasturvallisuuden vaarantumiseen.
Lääkäri oli saattanut jättää käyntejä jopa kokonaan merkitsemättä tietoihin. Asiakirjojen puute oli aiheuttanut ongelmia potilaiden sosiaalietuuksien kanssa.
Erityisen moitittavana Valvira piti sitä, että edes huumausaineeksi luokiteltavista lääkkeistä ei ollut potilasasiakirjamerkintöjä.
Lääkäri kokee keskittyneensä auttamaan, ei paperitöihin
Yle sai tiedon tapauksesta lääkärin oman yhteydenoton kautta. Lääkäri otti yhteyttä toimittajaan, kun Yle kysyi kokemuksia lääkärin työn kiireestä.
Lääkäri ei kuitenkaan suostunut haastatteluun muun muassa siksi, että hän on valittanut Valviran tämänvuotisesta päätöksestä. Hän on ollut tietoinen, että Yle tekee aiheesta juttua Valviran asiakirjojen perusteella. Hän on myös itse toimittanut Ylen toimittajalle tietoa tapauksesta.
Yle ei julkaise hänen nimeään, koska asian käsittely julkisuudessa voi vaikuttaa hänen mahdollisuuksiinsa harjoittaa ammattiaan ja asiaan liittyvä viranomaismenettely on kesken.
Hän kokee, että hänellä on intuitiivinen kyky epäillä ADHD:ta myös niillä potilailla, joilla on epäilty muita sairauksia kuten kroonistunutta masennusta. Hänestä olisi hyvä, jos ADHD voitaisiin tunnistaa nykyistä varhaisemmassa vaiheessa.
Hänen kantansa käy esiin myös Valviralle toimitetuista vastauksista.
Hän arvioi auttaneensa ADHD-potilaita ja potilaiden saaneen lääkityksestä nopeasti apua.
Lääkärin mukaan aikuisten ADHD-häiriöiden hoidon saatavuus on puutteellista koko Suomessa, erityisesti Pohjanmaalla. Puutteet ADHD:n diagnosoinnissa johtavat hänen mukaansa usein muuhunkin psyykkiseen oireiluun.
Potilasasiakirjamerkintöjen puutteet hän myöntää, mutta sanoo sen johtuneen kohtuuttomasta työtaakasta, kiireestä ja psykiatrian aliresurssoinnista.
Valviran mukaan lääkäri tosin oli laiminlyönyt asiakirjamerkintöjä myös yksityisvastaanotollaan.
Lääkäri kokee ajojahdiksi ja kostoksi
Lääkäri kertoo Valviralle, että työnantajat ovat antaneet hänestä tarkoituksellisen negatiivisia, jopa huhuihin perustuvia tai valheellisia lausuntoja.
Hänen mielestään kyse on kostosta, koska hän on puuttunut työpaikkojen ongelmiin kuten kiusaamiseen ja puhunut julkisuudessa psykiatrian resurssipulasta.
Valviralle toimitetuista lausunnoista selviää, että välit lääkärin ja monen entisen työnantajan kanssa ovat hyvin riitaisat.
Lääkäri on saanut potkut ainakin kahdesta työpaikastaan. Hän aikoo haastaa yhden entisistä työnantajistaan oikeuteen muun muassa ylityökorvauksiin liittyvän erimielisyyden vuoksi.
Psykiatrin mielestä ADHD:n ylidiagnosointi on haitallista
Psykiatrian emeritusprofessori Jyrki Korkeila ja Lääkäriliiton Pohjois-Suomen piiriylilääkäri Timo Tuovinen sanovat, että Valvira ei puutu lääkärin toimintaan vähäisin perustein.
Kumpikaan ei halua arvioida kyseisen henkilön toimintaa tai Valviran ratkaisua.
Professori Korkeila pitää poikkeuksellisena myös sitä, jos ADHD:ta diagnosoidaan ilman riittäviä tutkimuksia. Hänen mukaansa on totta, että tutkimuksiin voi joutua jonottamaan pitkään ja ADHD on aiemmin ollut alidiagnosoitu.
Hänestä kiire ei kuitenkaan ole peruste tehdä nopeita diagnooseja, sillä ADHD ei puhkea yhtäkkiä.
Potilaan kannalta väärät ADHD-diagnoosit voivat aiheuttaa ongelmia pitkänkin ajan päästä.
ADHD-diagnoosi voi vaikeuttaa esimerkiksi vakuutuksen saamista. Lääkkeistä voi aiheutua verenpaineen nousua, ruokahaluttomuutta, vatsavaivoja, närästystä. Korkeila ei ole kuullut maksavaurioista, mutta nekin ovat hänestä mahdollisia, etenkin useiden lääkkeiden yhteisvaikutuksena.
Hänen mukaansa ADHD-lääkkeitä voidaan joskus joutua määräämään tavanomaista korkeampia annoksia mutta yleensä niihin siirrytään hitaasti.
Korkeilan mukaan tässä jutussa kuvattu toiminta kuulostaa poikkeukselliselta ja voi johtaa ADHD:n ylidiagnosointiin.
– Kollegat ovat tietoisia siitä, että diagnostiikka täytyy tehdä todella huolella.
Sekä Korkeila että Tuovinen pitävät poikkeuksellisena, että lääkäri laiminlyö toistuvasti potilasasiakirjojen tekoa.
Tuovinen sanoo, että potilasasiakirjamerkintöihin menee paljon aikaa, päivässä jopa tunteja. Silti niitä ei voi jättää tekemättä.
– Se on sama kuin kirurgina jättäisin potilaan sulkematta.
Hänen mukaansa vain asiakirjoista pystytään seuraamaan potilaan hoitoa, vaikka asiakirjoilla on merkitystä myös esimerkiksi myös potilaiden oikeusturvan kannalta.
