Keväällä syntyneet vasat merkitään leikkaamalla korviin poronomistajan oma korvamerkki. Poronhoitoperheissä korvien merkkaamista harjoitellaan appelsiinin kuorilla jopa vuosia.
Susanna Guttorm,
Marianne Ketola
Monissa poronhoitoperheissä eletään parhaillaan parasta aikaa, ainakin lasten mielestä. On vasanmerkitysaika.
Keväällä syntyneet vasat merkitään leikkaamalla korviin poronomistajan oma korvamerkki. Sillä erotetaan omat porot muiden poroista.
Vuotsolaiset sisarukset Ánna-Frida ja Biret-Ingermaria Vars ovat harjoitelleet ahkerasti korvien leikkaamista appelsiinin kuorilla. Lapset ovat harjoitelleet vuosia ennen kuin he pääsevät leikkaamaan vasojen korvia, jotta käsi ei sitten tärise tositoimissa.
Sisarukset Ánna-Frida ja Biret-Ingermaria pääsivät tänä kesänä ensimmäistä kertaa leikkaamaan omien vasojensa korvat. Isä neuvoi vieressä, miten yhdellä kädellä pidetään puukkoa ja toisella vasan korvaa.
– Olihan se hauskaa, mutta myös vaikeaa alussa. Kun oli merkinnyt yhden, niin sitten halusi vain merkitä lisää, sisarukset kertovat.
Merkki kertoo kenelle poro kuuluu
Porot laukkovat aitauksessa, ja lapset yrittävät parhaansa mukaan saada pieniä vasoja kiinni. Kun vasa on sylissä, sille ripustetaan numerolappu kaulaan ja päästetään menemään.
Kun kaikki vasat ovat saaneet numerolapun, aletaan seurata, mikä vasa seuraa mitäkin naarasporoa. Näin tiedetään mikä poroista on vasan emä.
Poron vasojen korviin leikataan puukolla sama korvamerkki kuin emällään on.
Jokaisella poronomistajalla on oma henkilökohtainen korvamerkkinsä, jolla porot merkitään omiksi.
Poro ei kärsi tästä toimenpiteestä, huomauttaa Paliskuntain yhdistyksen puheenjohtaja Jukka Knuuti. Hirvieläinsairauksien dosentti Sauli Laaksonen toteaa, että korvanmerkin leikkaaminen voi aiheuttaa jonkunasteista lyhytaikaista kipua.
