Yhdysvalloissa niin kutsuttu woke-ilmiö saavutti suosionsa huipun pari vuotta sitten. Nyt suosio on laantumassa. Tällaiseen arvioon päätyi viikonloppuna arvostettu brittiaikakauslehti The Economist.
Lehden mukaan arvoliberaalien woke-mielipiteiden suosio on laskenut mielipidemittauksissa. Myös ilmiöön liittyvien sanojen, kuten ”valkoisen etuoikeuden”, ”intersektionaalisuuden” ja ”sorron” käyttö on vähentynyt mediassa ja tutkimuksessa.
Nuorisotutkimusseuran erikoistutkija Antti Kivijärvi ei varauksetta usko The Economistin päätelmiä.
Hänen mukaansa lehti näyttää yliarvioivan viime vuosien muutoksia ja aliarvioivan sitä, että länsimaat ovat muuttuneet jo vuosikymmeniä arvoliberaalimpaan suuntaan.
Arvot muuttuvat Kivijärven mukaan hitaasti.
– On hirveän helppo tehdä otsikoita muutoksista, mutta näissä kysymyksissä maltti on valttia, Kivijärvi sanoo Ylen haastattelussa.
Woke on kiistelty käsite
Myös se, että lehti niputtaa suuren joukon liberaaleja arvoja ja asenteita woke-käsitteen alle, on Kivijärven mielestä kyseenalaista. Woke on hyvin politisoitunut sana.
– Terminologia särähtää korvaan, Kivijärvi sanoo.
Alun perin afroamerikkalaisessa slangissa syntynyt woke-sana tuli suuren yleisön käyttöön Yhdysvaltain Black Lives Matter -protestien aikaan vuonna 2020. Arvoliberaaleille woke tarkoittaa esimerkiksi rasististen ja syrjivien rakenteiden tiedostamista.
Konservatiivit taas käyttävät sanaa vasemmistolaisesta ideologiasta, jonka he tulkitsevat suosivan vähemmistöryhmien oikeuksia yksilönvapauksien ja sananvapauden kustannuksella.
Tällä videolla Kivijärvi selittää, miten tiedostavuuteen viittaava woke-käsite on syntynyt ja miten siitä on tullut poliittinen kiistakapula:
Woke-sanojen käyttö vähentynyt mediassa
The Economist käy laajassa artikkelissa läpi esimerkiksi erilaisia mielipidemittauksia ja mediasisältöjä.
Sen mukaan tänä vuonna Pew-tutkimuskeskuksen tekemässä kyselyssä 35 prosenttia sanoi olevansa erittäin huolissaan rotukysymyksistä. Kolme vuotta aiemmin eli Vuonna 2021 vastaava luku oli suurempi, 48 prosenttia.
The Economist tutki myös laatulehtien sanavalintoja. Esimerkiksi termi ”valkoinen etuoikeus” esiintyi vuonna 2020 noin 2,5 kertaa miljoonaa sanaa kohden. Vuonna 2023 termi esiintyi vain 0,4 kertaa miljoonaa sanaa kohti.
Kaikilla tutkituilla sektoreilla luvut olivat kuitenkin yhä huomattavasti korkeampia kuin vuonna 2015.
”Valtavaa aaltoliikettä ei ole nähtävissä”
Kivijärven mukaan myös Suomen viimeisimmässä nuorisobarometrissä on havaittavissa, että vuosikymmeniä jatkunut arvojen muutos yhä liberaalimmaksi on tasaantunut.
Muutos on kuitenkin niin tuore, ettei siitä voi tehdä kovin pitkälle meneviä johtopäätöksiä.
– Aina siellä voi tulla poliittisen keskustelun seurauksena pieniä töyssyjä, mutta mitään valtavaa aaltoliikettä ei ole nähtävissä, Kivijärvi sanoo.
Nuoret ovat yhä paljon liberaalimpia kuin muutama vuosikymmen sitten.
Kivijärveä ei myöskään vakuuta se, että The Economist arvioi woke-ilmiön laantumista median ja tutkijoiden käyttämien sanojen perusteella. Julkisessa keskustelussa voi tapahtua hyvin nopeita heilahduksia, kun agendalle tulee uusia asioita.
– On toinen kysymys, millä tavalla ihmisten arvot ja asenteet muuttuvat tai muuttuvatko ne lainkaan, Kivijärvi sanoo.
Myös Ylen keväällä julkaisemassa tutkimuksessa käy ilmi, että parin viime vuoden aikana tasa-arvon kannatus on pysynyt paikoillaan tyttöjen parissa ja laskenut poikien parissa.
Sukupuolten välillä isot erot
Helsingin Sanomat julkaisi viime maaliskuussa tutkimuksen, jonka mukaan nuoret naiset ovat Suomessa selvästi ”woke-tietoisempia” kuin miehet.
– Suomessa nuorten naisten arvot ovat viime kymmenen vuoden aikana liikkuneet aiempaa liberaalimpaan suuntaan. Miesten kohdalla vastaavaa kehitystä ei ole tapahtunut, vaan heidän arvonsa ovat pysyneet entisellään, Kivijärvi tiivistää.
Tilanne on samankaltainen Yhdysvalloissa. Myös siellä sukupuolten väliset arvoerot selittyvät nimenomaan naisten arvojen muuttumisella aiempaa liberaalimmiksi:
Ympäri maailmaa on tänä vuonna uutisoitu nuorten naisten ja miesten arvomaailmojen kasvavista eroista.
Syitä naisten arvojen muutokseen voi Kivijärven mukaan hakea esimerkiksi naisten koulutustason noususta sekä siitä, että naiset ja miehet hakeutuvat osin eri koulutusaloille.
Sosiaalinen media saattaa vaikuttaa arvoeroihin
Harvardin yliopiston keväällä julkaiseman nuorisotutkimuksen mukaan Yhdysvalloissa nuorille miehille pääasiallinen uutislähde on Youtube. Sieltä sai uutisensa yli 30 prosenttia vastaajista. Nuorten naisten pääasialliset uutislähteet puolestaan olivat Instagram ja Tiktok.
Suomesta ei ole saatavilla vastaavia lukuja sukupuolten välisistä eroista eri some- ja uutiskanavien käytössä.
Kivijärvi uskoo kuitenkin, että erot ovat samankaltaisia kuin Yhdysvalloissa. Hänen mukaansa sosiaalisen median roolia sukupuolten välisissä arvoeroissa on syytä pohtia.
– Itse alustat ovat jossain määrin sukupuolittuneita ja perustuvat sille, että erityyppisille ihmisille myydään erilaisia sisältöjä.
