Uusien ruokasuositusten mukaan leikkeleitä ja makkaraa tulisi syödä mahdollisimman vähän. Kaupat ja tutkija uskovat, että suomalaisten ruokavaliossa ei tapahdu äkkimuutosta.
Kirsi Matson-Mäkelä,
Mari Jäntti
Vähittäiskauppaketjujen ja asiantuntijan mukaan suomalaisten ruokavalio muuttuu varsin hitaasti.
Uudet kansalliset ravitsemussuositukset kannustavat kasvispainotteiseen syömiseen. Leikkeleitä, makkaroita, nakkeja ja muuta prosessoitua lihaa tulisi suosituksen mukaan syödä mahdollisimman vähän syöpäriskin takia.
Ruokakauppojen leikkelehyllyjen runsas valikoima ei silti kutistu nopeasti, vaan muutokseen arvioidaan menevän vuosia.
S-ketjun ruokahyllyillä uudet suositukset näkyvät viiveellä.
– Me seuraamme tilannetta ja teemme valikoimassa ratkaisuja sen mukaan, miten asiakkaiden kysyntä muuttuu, sanoo myyntijohtaja Hans Backström SOK:n marketkaupan ketjuohjauksesta.
Markkinoinnissa muutokset voivat näkyä jo pian.
– Tavoitteemme on nostaa kasvipohjaisten tuotteiden osuutta nykyisestä 60 prosentista 65 prosenttiin myymästämme ruuasta vuoteen 2030 mennessä.
Muutokset näkyvät S-ketjussa kauppojen esillepanossa, viestinnässä ja kampanjoinnissa.
Backströmin mukaan leikkelepakkausten koko saattaa pienentyä pikkuhiljaa, jos asiakkaat sellaisia pakkauskokoja suosivat.
Myös Lidl haluaa lisätä kasviproteiinien määrää, kertoo valikoiman vastuullisuuspäällikkö Laura Kvissberg.
– Meillä on tavoitteena tuplata kasviproteiinien myynti vuoteen 2030 mennessä. Tähän päästäksemme olemme laskeneet jo keväällä omien merkkiemme kasviproteiinien hinnat samalle tai alemmalle tasolle kuin samaan tarkoitukseen käytettävät lihatuotteet.
Keskon päivittäistavaratoimialan tavarakaupasta ja vastuullisuudesta vastaavan johtajan Harri Hovin mukaan on vielä vaikeaa arvioida, kuinka kuluttajat tulevat reagoimaan suosituksiin.
Sekin on arvoitus, vaikuttavatko suositukset suoraan valikoimaan.
– Kuluttaja viime kädessä arvioi, mitä haluaa ostaa.
Hovi ei usko, että uudet suositukset vaikuttavat K-ryhmän markkinointiin. Hän kertoo, että K-ryhmä on panostanut terveellisen ruuan markkinointiin jo pidemmän aikaa.
Ostopäätöksiä tehdään vaiston varassa
Ihmiset muuttavat kulutuskäyttäytymistään melko hitaasti.
Myös suositukset vaikuttavat kuluttajan toimintaan viiveellä, arvioi yliopistonlehtori Mika Yrjölä Tampereen yliopistosta.
– Valtaosa toimii kaupassa aika vaistonvaraisesti, eli ostetaan sitä, mitä on ennenkin ostettu.
Yrjölän mukaan eniten kuluttajien käytökseen vaikuttavat opitut käytänteet. Myös hinta vaikuttaa.
– Se on monelle kuluttajalle tosi tärkeä tekijä.
Yrjölä suhtautuu skeptisesti siihen, että ihmiset vähentäisivät leikkeleiden syöntiä suositusten vuoksi.
Se, miten suositukset tulevat näkymään kaupoissa, riippuu Yrjölän mukaan paljon kuluttajista.
Kaupat tarjoavat kuluttajille tuotteita, jotka menevät hyvin kaupaksi. Yrjölän mukaan markkinoinnissa on kuitenkin paljon asioita, joita kaupat voivat itse tehdä.
Isoilla kauppaketjuilla on erilaisia digitaalisia palveluja, joissa kaupat tarjoavat suosituksia ja tarjouksia ostosten mukaan. Osassa voi laskea omien ostosten hiilijalanjäljen.
– Voi olla, että näiden palveluiden taustalla tulee muuttaa parametrejä uusien suositusten mukaan. Kaupoilla voi olla kiire ratkaista se, mitä tarjotaan vaikkapa leikkeiden sijaan.
Markkinointiin voidaan vaikuttaa myös esimerkiksi sillä, miten tuotteet ovat sijoitettuna kauppaan.
– Ne tuotteet, jotka sijoitetaan vierekkäin, niiden mielletään liittyvän toisiinsa. Ovatko vaikkapa leikkeleet jatkossa hajautetusti?
