Ranska on maailman ainoa maa, joka tarjoaa naisille ilmaisen munasolujen pakastuksen. Tapasimme pariisilaisen Liselotte Schricken, joka tarttui tilaisuuteen.
PARIISI / ANGERS Liselotte Schricken koti on tyypillinen pariisilaisasunto: pieni, mutta kodikas.
Schricke soittaa työkseen huilua Pariisin kamariorkesterissa. Äitiys on 34-vuotiaalla pariisilaisella haaveissa, mutta ajankohtaista se ei vielä ole.
Epäsäännöllinen muusikon työ ja parisuhteen puuttuminen ovat siirtäneet lapsihaaveita myöhemmäksi.
– Haluan lapsia, mutta en vielä. Rakastan työtäni ja elämääni juuri tällaisena.
Sen vuoksi Schricke päätti tarttua tilaisuuteen. Hän pakasti munasolujaan, maksamatta pennin pyörylää.
Munasolujen pakastaminen on nimittäin Ranskassa maksutonta.
Näin Schricke perustelee päätöstään:
Naisille lisää joustoa elämänvalintoihin
Ranskassa astui vuonna 2021 voimaan bioetiikkalaki, joka sallii munasolujen pakastaminen ilmaiseksi kaikille 29–37 -vuotiaille naisille julkisen terveydenhuollon piirissä.
Munasolujen pakastaminen tarkoittaa operaatiota, jossa naisen munasoluja ensin stimuloidaan hormonilääkkeillä, ja sitten kerätään ja pakastetaan myöhempää käyttöä eli hedelmöitystä varten.
Aiemmin munasolujen pakastus oli Ranskassa sallittua vain lääketieteellisistä syistä, esimerkiksi ennen syöpähoitoja. Nyt perusteeksi riittää oma halu ja huoli hedelmällisyyden heikkenemisestä iän myötä. Toimenpidettä kutsutaan myös nimellä ennakoiva munasolujen pakastus.
Lakimuutoksen tavoitteena oli antaa naisille enemmän joustovaraa perhesuunnitteluun.
– Kuten monissa Euroopan maissa, Ranskassakin on herätty syntyvyyden laskuun. Se, että tämä on maksutonta, tuo toimenpiteen kaikkien ulottuville, kertoo naistentautien erikoislääkäri Pierre-Emmanuel Bouet Angers’n yliopistollisesta sairaalasta.
Ranskassa ensisynnyttäjien keski-ikä oli 31,2 vuotta vuonna 2024. Suomessa ensisynnyttäjien keski-ikä oli 30,4 vuotta.
Ranskan biolääketieteen viraston mukaan reilu puolet pakastusta hakevista naisista on 35–37-vuotiaita, kun taas 29-vuotiaiden osuus on vain kolme prosenttia.
Erikoislääkäri Bouet kertoo, millainen on tyypillinen pakastaja:
Pakastettuja munasoluja voi hyödyntää 45-vuotiaaksi asti. Bouet kuitenkin muistuttaa, ettei munasolujen pakastaminen takaa raskautta.
– Raskauksissa, jotka alkavat yli 40-vuotiaana, on aina enemmän riskejä.
Menetelmä ei myöskään ole aukoton. Kaikki munasolut eivät selviä sulatuksesta tai ole laadultaan riittäviä hedelmöitykseen.
Kysyntä yllätti sairaalat
Uuden lain voimaantulon jälkeen yli 40 000 naista on pyytänyt aikaa ensimmäiseen konsultaatiokäyntiin munasolujen pakastuksen aloittamiseksi.
Sairaaloiden resurssit eivät enää riitä vastaamaan kasvaneeseen kysyntään. Etenkin suurissa kaupungeissa hoitoon pääsyä voi joutua odottamaan jopa kaksi vuotta.
Viime vuonna reilu 5 000 naista hyödynsi mahdollisuutta pakastaa munasolujaan ilman lääketieteellisistä syytä.
Angers’n yliopistollisessa sairaalassa tehdään noin 50–60 pakastusta vuodessa.
– Emme voi tehdä niin paljon hoitoja kuin olisi kysyntää, sillä resursseja pitää jättää myös hedelmöityshoitoihin, Bouet kertoo.
Liselotte Schricke on huomannut, että hänen ympärillään yhä useampi on pakastanut munasoluja tai harkitsee siihen ryhtymistä.
– Tuntuu, että vielä pari vuotta sitten tämä oli tabuaihe, nyt monet kertovat tehneensä sen. Nyt jos olen naisporukassa, siellä on joka kerta ainakin yksi, joka haluaa pakastaa munasolujaan tai on jo tehnyt sen.
Suomessa operaatio maksaa tuhansia euroja
Suomessa ennakoiva eli ilman lääketieteellistä syytä tehtävä munasolujen pakastus ei kuulu julkisen terveydenhuollon piiriin, vaan sitä tarjoavat ainoastaan yksityiset klinikat. Toimenpiteen hinta nousee useisiin tuhansiin euroihin eikä siitä saa Kela-korvausta.
Toimenpidettä tehdään Suomessa vielä vähän. THL:n mukaan noin sata naista vuodessa pakastaa ennakoivasti munasolujaan. Yksityiset klinikat, kuten Dextra ja Ovumia kertovat kuitenkin, että kiinnostus palvelua kohtaan on selvässä kasvussa.
Liselotte myöntää, ettei olisi ryhtynyt toimenpiteeseen, jos se olisi ollut maksullista.
– Onhan se hieno asia, että meillä Ranskassa on tällainen mahdollisuus. En tiedä, olisinko koskaan tehnyt tätä, jos hinta olisi ollut tuhansia euroja.
