Hallintojohtaja arvioi muistiossaan, että eduskunnan asema tulee kyseenalaiseksi, kun korkeimman virkamiehen nuhteettomuus on kyseenalaistettu. Pertti Rauhio ei kuitenkaan ota kantaa virasta pidätykseen.
Eduskunnan kansliatoimikunta päättää lähiviikkoina, onko eduskunnan pääsihteeri Antti Pelttari syytä pidättää virastaan. Poliisi epäilee Pelttaria virkarikoksesta hänen aiemmassa työssään suojelupoliisin (supo) päällikkönä.
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho (ps.) toi asian julki torstaina.
Kansliatoimikunta kuulee ennen ratkaisuaan Antti Pelttaria. Kuuleminen ja ratkaisun teko tapahtuvat lähiviikkoina.
Kuulemisen jälkeen kansliatoimikunta voi perustellun harkinnan jälkeen päättää antaa pääsihteerin jatkaa tehtävässään tai pidättää hänet virantoimituksesta.
Kansliatoimikuntaan kuuluu eduskunnan puhemiehistö sekä neljä muuta kansanedustajaa, sekä neljä varajäsentä.
Kun kansliatoimikunta harkitsee virasta pidättämistä, sillä on apunaan eduskunnan hallintojohtajan Pertti Rauhion torstaille päivätty muistio.
Muistiossa Rauhio ei ota kantaa, pitäisikö pääsihteeri pidättää virastaan vai ei. Hän tuo esiin harkinnanvaraisessa päätöksessä huomioon otettavia seikkoja.
Muistiossa otetaan esiin korkean virkahenkilön nuhteettomuusolettama
Kun kansliatoimikunta tekee kokonaisharkintaa, Rauhion mukaan peruste rikostutkinnan turvaamiseksi tai epäillyn rikoksen laatu eivät perustele virantoimituksesta pidättämistä.
– Sitä vastoin virantoimituksesta pidättämistä perustelevat sekä epäillyn rikoksen törkeys että epäillyn henkilön virka-asema, Rauhio kirjoittaa.
Pelttari on eduskunnan korkein virkahenkilö. Ennen yhteenvetoa Pertti Rauhio arvioi muistiossaan myös pääsihteerin rikosepäilyn heijastumista koko eduskuntaan, Suomen korkeimpaan lainsäädäntöelimeen.
– Jos eduskunnan korkeimman virkamiehen aseman nuhteettomuus on rikosepäilyn perusteella kyseenalaistettu, tulee myös eduskunnan asema kyseenalaiseksi.
Pelttari on eduskunnan korkein virkahenkilö, kuten oli myös suojelupoliisin päällikkönä korkein virkahenkilö.
Kansliatoimikunta voi harkintansa jälkeen päättää, ettei pääsihteeri Antti Pelttaria tarvitse pidättää virastaan. Hallintojohtaja kuitenkin muistuttaa, että tapaus ei ole niin selvä, ettei päätöstä tarvitsisi edes harkita.
- Lue itse koko teksti: Eduskunnan hallintojohtaja Rauhion muistio kansliatoimikunnalle
Pelttari itse pidätti turvallisuusasiantuntijan virasta
Pääsihteeriaikanaan viime helmikuussa Antti Pelttari itse päätti eduskunnan turvallisuusasiantuntijan virasta pidättämisestä.
Virkahenkilöä epäiltiin silloin virkavelvollisuuden rikkomisesta ja tietosuojarikoksesta. Hän oli työskennellyt eduskunnan kanslian turvallisuusosastolla. Kyse oli turvallisuusselvitysten asiakirjojen käsittelystä ja säilytyksestä.
Hallintojohtaja Pertti Rauhio vertaa aiempaa tapausta Pelttarin tapaukseen. Työnantajan on kohdeltava virkahenkilöitä tasapuolisesti.
– Turvallisuusasiantuntija on asiantuntija- ja suorittavaa työtä tekevä virkamies, joka pidätettiin virantoimituksesta, vaikka tämän asema ei korkeiden virkamiesten tavoin olisi vaikuttanut viranomaisen uskottavuuteen.
Kyse on viime keväänä julki tulleesta supo-tutkinnasta
Antti Pelttari itse kertoi viestipalvelu X:ssä torstaina, että poliisi on kuulustellut häntä epäiltynä. Kyse on Pelttarin mukaan siitä, että hän ei ole suojelupoliisin päällikkönä puuttunut siihen, että eräät supon eläkkeelle jääneet virkamiehet ovat voineet saada salassa pidettäviä tietoja supon toiminnasta.
Rikostutkinnan johtajat eivät ole tiedottaneet rikosnimikkeestä tarkemmin kuin termillä virkarikos.
Tutkinnanjohtajat, erikoissyyttäjä Tarmo Tanner valtakunnansyyttäjän toimistosta ja rikostarkastaja Merja Laitinen keskusrikospoliisista tiedottivat torstaina, että ”on syytä epäillä, että suojelupoliisin toiminnassa on käytetty eräitä siviilihenkilöitä siten, että he ovat saaneet tietää salassa pidettävää tietoa ja voineet käsitellä salassa pidettävää tietoa valvomattomasti”.
Tutkinnan mukaan tiedustelutoiminnassa käytetyn siviilihenkilön laitteeseen kohdistuneen tietomurron vuoksi salassa pidettäviä tietoja on paljastunut kokonaan ulkopuoliselle taholle.
– On syytä epäillä, että asiakokonaisuudessa suojelupoliisin toiminnassa ei ole noudatettu kaikkia salaisten tiedonhankintakeinojen ja siviilitiedustelun säännöksiä ja määräyksiä, tiedotteessa kirjoitetaan.
Vuosi sitten suojelupoliisi tiedotti, ettei ole aihetta olettaa, että tapauksessa kukaan olisi toiminut vieraan valtion hyväksi.
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho sanoi viime keväänä, ettei eduskunnan tiedossa ollut Pelttariin kohdistuvia epäilyjä. Tilanne on siis muuttunut poliisin tutkinnan edetessä.
Supon entiseen päällikköön kohdistuva virkarikosepäily on erittäin poikkeuksellinen. Todennäköistä on, että tämän tapauksen kautta määritellään tiedustelutoiminnan rajoja nykyisen lainsäädännön perusteella.
Juttua on alkuperäisen julkaisun jälkeen täydennetty vaiheittain.
