Luonnonlohi, Salmo salar, voi huonosti. Esimerkiksi Pohjois-Atlantille ja Itämereen laskevissa lohijoissa on runsaasti ongelmia, jotka ovat alkaneet monin paikoin jo vuosikymmeniä sitten.
Lohikannat ovat taantuneet pahasti esimerkiksi Keski-Euroopassa, USA:n itärannikolla ja osassa Kanadan itärannikkoa.
Pohjois-Norjan ja Kuolan niemimaan lohikannat kehittyivät vielä vuosisadan vaihteessa myönteiseen suuntaan. Tenolla saatiin kaikkien aikojen ennätyssaaliit vielä vuonna 2001.
Mutta sen jälkeen ongelmat ovat levinneet myös pohjoiseen, parhaiten luonnontilansa säilyttäneisiin jokiin, kertoo Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori ja kansainvälisesti tunnettu lohitutkija Jaakko Erkinaro.
Kesäkuussa lohenkalastus keskeytettiin kesken kalastuskauden 33 joella Etelä- ja Keski-Norjassa vähäisen lohennousun vuoksi. Noin puolessa niistä lohestus sallittiin taas heinäkuussa, mutta suljettuna pysyi muun muassa kuuluisa Orkla-joki, joka sijaitsee Norjassa Vaasan korkeudella.
Teno on ollut lohenkalastuskiellossa jo kolme viimeistä kalastuskautta, tosin tänä vuonna sallittiin pienimuotoista paikallista kalastusta. Näätämölläkin kalastusta on rajoitettu viime vuosina.
Erkinaron mukaan myös monet Kuolan niemimaan ja Luoteis-Venäjän alueen joet ovat kokeneet ilmeisesti samanlaisen kehityskulun, vaikka sieltä ei ole saatu tarkempia tietoja sitten vuoden 2021.
Itämeren lohi on ollut pitkään oma lukunsa. Luonnonkannat pohjoisen Itämeren lohijoissa, muun muassa Tornionjoella, Kalixjoella (Kainuunväylällä) ja Simojoella, elpyivät 1990-luvun loppupuolelta lähtien todella huimasti, ja etelämpänäkin kantoja on saatu ylläpidettyä ja osin elvytettyäkin.
Kunnes viime ja tänä vuonna Tornion- ja Simojoen nousulohien määrät ovat olleet odotettua huonompia, ja Ruotsissa on useilla lohijoilla keskeytetty kalastus tänä kesänä.
Luonnonlohen huonon tilan taustalla on paljon yksittäisiä tekijöitä
Niitä ovat ainakin vaellusyhteyksien katkeaminen, veden laadun heikkeneminen muun muassa happamoitumisen seurauksena sekä lämpenevä ilmasto ja sen aiheuttamat muutokset esimerkiksi merien suolapitoisuuksissa, lämpötilajakaumissa ja virtausolosuhteissa.
Myös merten ekosysteemeissä ja ravintoverkoissa on tapahtunut isoja muutoksia kemiallisten ja fysikaalisten ominaisuuksien vaihtelujen vuoksi, mikä vaikuttaa suoraan lohen selviämismahdollisuuksiin.
Muita merkittäviä vaikuttajia ovat esimerkiksi:
elinympäristöjen tuhoutuminen kutujoissa,
kasvattamoista karanneiden lohien geneettiset vaikutukset,
vieraslajien lisääntyminen sekä
Esimerkiksi jokivesien lämpötila alkaa olla kriittisen korkea lohelle sen levinneisyyden eteläreunoilla, Ranskassa, Espanjassa ja USA:n koillisosissa. Mäti ja poikaset eivät selviydy lämpimässä vedessä, ja se on ongelma myös nouseville aikuislohille.
Lämpötila alkaa olla liian korkealla nykyisin jo pohjoisempanakin, esimerkiksi joillakin alueilla Kanadassa sekä Skotlannissa.
Myös Koillis-Atlantilla ja Barentsinmerellä sekä niihin laskevissa joissa veden lämpötila on noussut viimeisten vuosien aikana.
Jokiveden lämpötila | Vaikutus lohenpoikasen kehitykseen |
Alle 7 °C | kasvu pysähtyy |
15–20 °C | kasvun optimilämpötila |
yli 27 °C | poikanen pyrkii kylmempään veteen |
yli 32 °C | poikanen kuolee |
Toisaalta meriolosuhteiden muut muutokset ovat lisänneet lohen kuolleisuutta hälyttävästi muun muassa Kanadan itärannikolla. Tämä on johtanut joihinkin isoihin pelastusoperaatioihin.
Esimerkiksi eräissä Bay of Fundy -lahteen laskevissa joissa lohen vaelluspoikasia ei päästetä mereen lainkaan. Ne kerätään viljelylaitoksiin, joissa ne kasvatetaan sukukypsiksi, minkä jälkeen ne siirretään joen kutualueille.
Myös Tenon lohikannan romahdukseen liittynee muutoksia meriolosuhteissa vaelluslohen syönnösalueilla.
Tarkka mekanismi on edelleen mysteeri
Toistaiseksi tutkijoilla ei kuitenkaan ole käsitystä kaikkien erilaisten tekijöiden yhteisvaikutuksesta. Mikä tarkkaan ottaen on mekanismi, joka johtaa luonnonlohen ahdinkoon?
Tieteellistä tutkimustietoa on paljon, mutta se kertoo usein jonkin pienen alueen lohikannasta tai yksittäisen tekijän muutoksista. Selkeää kokonaiskuvaa ei vielä ole.
Vastauksia odotetaan edelleen siihen isoon kysymykseen, miksi lohikannat ovat romahtaneet tai romahtamassa niissäkin luonnontilaisissa joissa, joissa se voi varsin hyvin vielä vuosisadan vaihteen tienoilla.
Ainakaan tutkimusprofessori Erkinaro ei kannata tällaisia yhden yksinkertaisen syyn malleja.
– Molemmissa epäilyttää melko yksioikoinen syy-seuraus-suhteiden ketju, ja etenkin salakalastushypoteesi vaatisi kyllä enemmän todisteita tuekseen.
”Valitettavasti lohen kalastusta pitää rajoittaa lisää”
Mutta mikä on luonnonlohen tulevaisuus? Koska tarkkaa tietoa ei ole edes lohien nykyisestä tilasta, saati sitten tulevasta, annetaan tutkimusprofessori Erkinaron esittää valistunut arvaus.
Yleinen suunta tällä hetkellä on kohti huonompaa, ja lyhyellä aikavälillä vain joillekin asioille voidaan tehdä jotain, hän sanoo.
– Suoria vaikuttamismahdollisuuksia ovat esimerkiksi vaellusyhteyksien palauttaminen, jokielinympäristöjen kunnostaminen, lohen merikasvatusteollisuuden tehokkaampi kontrollointi ja – valitettavasti – kalastuksen rajoittaminen entisestään.
Kalastajille voi olla vaikeaa perustella kalastuksen rajoituksen tiukennuksia, jos samaan aikaan lohikantojen tilanne silti heikkenee.
– Se on yksi niistä harvoista keinoista, joita voidaan tehdä nopealla aikataululla.
Hyvin tärkeää on Erkinaron mukaan myös hillitä ilmaston lämpenemistä, mikä toivottavasti vaikuttaa vähitellen myös merten olosuhteisiin.
Tulevaisuudessa voi tapahtua myös positiivisia asioita, mutta luonnonlohella on koko ajan suurempia esteitä edessään eikä Erkinaro halua kuulostaa liian optimistiselta.
– Lohikannat voivat sopeutua esimerkiksi uusiin ruokailualueisiin merellä, mutta tällaiset muutokset ovat yleensä hitaita. Lisäksi perinnöllisen monimuotoisuuden väheneminen heikentää lohen kykyä sopeutua uusiin olosuhteisiin.
Onko sinulla juttuvinkki Ylen uutisiin?
Voit olla luottamuksella yhteydessä. Voit lähestyä meitä myös sähköpostilla: [email protected]. Luemme kaikki yhteydenotot, mutta emme pysty takaamaan jokaiselle henkilökohtaista vastausta.