Osa vieraslajeista aiheuttaa haittaa pölyttäjille. Ne hankaloittavat esimerkiksi mehiläisten ja kimalaisten ravinnon saantia.
Komealupiinien siitepöly voi haitata esimerkiksi mehiläisten ja kimalaisten lisääntymistä, varoittaa Luonnonvarakeskus.
Luonnonvarakeskuksen tutkija Sakari Raiskio kertoo, että kun on puhuttu vieraslajien aiheuttamista haitoista, on niiden vahingollisuus pölyttäjille jäänyt yllättävän vähälle huomiolle.
Komealupiinien siitepöly on pölyttäjille, kuten kimalaisille ja mehiläisille, tuhoisaa. Se sisältää myrkyllisiä ainesosia, jotka kulkeutuvat pölyttäjien mukana pesiin ja haittaavat niiden lisääntymistä.
– Siitepöly vahingoittaa pölyttäjien jälkeläisiä, sanoo Raiskio.
Raiskion mukaan lupiinit houkuttelevat hyvän tuoksunsa vuoksi hyvin pölyttäjiä puoleensa, mutta ne eivät tuota mettä.
– Pölyttäjät hakevat kukasta mettä ja siitepölyä, mutta lupiinista ne saavat ainoastaan siitepölyä.
Luonnonvarakeskuksen tutkija Jouni Sorvarin mukaan lupiinissa, kuten muissakin haitallisissa vieraslajeissa suurin ongelma on, että ne valtaavat alaa kotimaisilta alkuperäiskasveilta.
Monet vieraslajit kukkivat vain lyhyen aikaa, ja kun ne valloittavat suuren alan, muita kukkivia kasveja ei ole pölyttäjille saatavilla.
Ainoastaan monimuotoinen kasvilajisto takaa monilajisen pölyttäjäyhteisön.
– Pölyttäjäyhteisölle on tärkeää, että erilaisia mettä ja siitepölyä tuottavia kasveja on saatavilla pitkin kesää, jotta monenlaisille pölyttäjille riittää ravintoa koko kesäksi, kertoo Sorvari.
Jättipalsami myös iso riesa
EU:n laatima haitallisten vieraslajien lista kasvaa joka vuosi. Nyt siinä on mukana 114 kasvi- ja eläinlajia. Yksi haitallinen kasvi on jättipalsami, joka houkuttelee mehiläisiä.
Raiskion mukaan mehiläiset saavat jättipalsamista mettä ja siitepölyä, mutta se aiheuttaa muuten haittaa muille luonnonkasveille.
– Kun jättipalsamit ovat levittäytyneet runsaiksi esiintymiksi, ne kilpailevat tehokkaasti pölyttäjistä luonnonkasvien kanssa. Jos kukinta-aika osuu niille samaan ajankohtaan, jäävät alkuperäiskasvit ilman pölyttäjiä, Raiskio sanoo.
Luonnonkasvien lisäksi myös marjatilat voivat kärsiä vieraslajeista.
Raiskio kertoo, että suuret jättipalsamikasvustot houkuttelevat pölyttäjiä, kuten kimalaisia ja muita mesipistiäisiä, pois läheisiltä marjaviljelyksiltä.
– Se vaikuttaa suoraan saatavaan satoon eli marjojen laatuun ja määrään.
Lupiinin kanssa menetetty peli
Haitallisia vieraslajeja vastaan taistellaan monin eri keinoin.
Esimerkiksi Jyväskylässä on otettu käyttöön vieraslajien torjuntaan tarkoitettu mobiilipeli, Crowdsorsa. Se on saanut innostuneen vastaanoton.
Monet keinot ovatkin tarpeen, koska esimerkiksi lupiini on Jyväskylän kaupungin viherpalvelupäällikön Tiina Mäkisen mukaan erittäin vaikea torjuttava.
– Lupiinia täytyisi niittää kolmen tai neljän viikon välein, koska se on monivuotinen kasvi. Se olisi osa kasvuvoiman hävittämistä.
Olisi myös tärkeää toimia ajoissa ennen kuin lupiini ehtii tehdä siemeniä, jotka säilyvät maassa kymmeniä vuosia.
Kokonaan komealupiinia ei Mäkisen mukaan pystytä Suomesta enää hävittämään.
– Lakikin edellyttää, että teemme alueillamme oman osuutemme. Yhteistyöhön tarvitaan kuitenkin kaikkia: kaupunkien lisäksi yksityisiä ihmisiä ja kiinteistöjä, jotta pystyisimme parantamaan tilannetta, sanoo Mäkinen.
