Palkitun maatalousyrittäjän Mikko Hannosen mielestä vanhojen metsien suojelulla on jo kiire.
Kouvolalainen Mikko Hannonen on maatalousyrittäjä ja luonnonsuojelija. Yhdistelmä ei aina ole helppo.
– Maaseudulla päätyy helposti silmätikuksi, jos tekee eri tavalla kuin perinteisesti on tehty. Minulle luonto on kuitenkin niin tärkeä, että haluan suojella sitä. Mieluummin katson suojeltua metsää kuin avohakkuuta, Myllykosken Rautakorvessa metsissään päivittäin liikkuva Hannonen sanoo.
Luonnonsuojeluliiton Kymenlaakson piiri on palkinnut Hannosen tämän vuoden ympäristöpalkinnolla luonnon eteen tehdystä pitkäjänteisestä työstä.
Hannonen on rauhoittanut osan metsistään, mutta suojelee luontoa myös muilla tavoilla.
Hän ei luovuttanut maataan turpeen kaivuuseen, ja nyt loppuunkalutun turvealueen keskellä kasvaa metsittynyttä suota. Hän on ollut mukana myös liito-oravien ja kurkien suojelussa. Lisäksi hän on jättänyt osan pelloistaan luonnonhoitopelloiksi.
Rahaa metsän rauhoituksesta
Mikko Hannonen on suojellut Metso-ohjelman eli Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelman avulla 15 hehtaaria eli noin kolmanneksen metsistään.
Metsänomistajista enää kymmenen prosenttia on Suomalainen metsänomistaja 2020 -tutkimuksen mukaan päätoimisia maanviljelijöitä. Maatalousyrittäjä Mikko Hannoselle metsät ovat osa elinkeinoa. Hannonen laskee, että suojelu on ollut hänelle taloudellisesti kannattavaa, sillä Metso-ohjelmassa suojelusta maksetaan korvaus puun markkinahinnan mukaan, ja suojeluraha on verovapaata.
– Avohakkuusta menisi veroa, ja jälkeenpäin tulisivat vielä metsänhoitokulut.
Hannosen mielestä iso osa vanhojen metsien suojelusta lepää yksityisten metsänomistajien harteilla. Suomen metsistä yksityisessä omistuksessa on noin 44 prosenttia, Kymenlaaksossa jopa 65 prosenttia.
– Vanhojen metsien rippeet pitäisi saada suojeltua. Nyt suojeltujen metsien ongelma on se, että ne ovat kovin pieniä ja pirstaleisia. Eläimet eivät pysty kulkemaan niiden välillä, Mikko Hannonen sanoo.
Suomessa on rauhoitettu kaikkiaan 96 000 hehtaaria metsää Metso-ohjelmalla. Tämä vuonna loppuvan Metso-ohjelmakauden tavoite saavutettiin koko maassa jo viime vuonna.
– Hakemuksia tulee vuosittain runsaasti enemmän kuin mitä voidaan rahoittaa. Keskimäärin Kaakkois-Suomessa tulee vuosittain 60–80 hakemusta, mutta niistä valitaan suojeluun arvokkaimmat 20–30 kohdetta, luonnonsuojeluasiantuntija Mervi En Kaakkois-Suomen ely-keskuksesta kertoo.
Metso-ohjelma on saamassa jatkoa
Metso-ohjelmalle suunnitellaan jatkokautta vuosille 2026–2040. Seurantaryhmän muistio tulevalle ohjelmakaudelle valmistui kesäkuun viimeisellä viikolla.
Uusi ohjelma perustuu nykyisen ohjelman tavoin maanomistajien vapaaehtoisesti tarjoamiin kohteisiin. Tavoitteena uudella ohjelmakaudella on suojella noin 50 000 hehtaaria metsää. Seurantatyöryhmän esitys ei ollut yksimielinen, vaan ympäristöjärjestöt jättivät siitä eriävän mielipiteen. Niiden mukaan muun muassa hehtaarimääräinen tavoite ei ole riittävä.
Esitys uudesta Metso-ohjelmasta on tarkoitus lähettää lausunnoille alkusyksyllä 2025. Ohjelmasta päättää valtioneuvosto.
Mikko Hannonen sanoo, että hän saattaa tarjota vielä tulevaisuudessa pieniä paloja metsää suojeltavaksi Metso-ohjelmaan.
– Niillä ei ole kiire, koska ne ovat nyt metsätalouskäytössä. Ei metsää välttämättä tarvitse rauhoittaa. Metsätaloutta voi harjoittaa niin, että metsä säilyy, kun tietää mitä tekee.
