Kymmeniä tuhansia uiguureja siirretty tehtaisiin Kiinan muihin osiin, kertovat New York Times, Der Spiegel ja the Bureau of Investigative Journalism.
Länsimaat ovat oppineet karsastamaan Kiinan Xinjiangista tulevia tuotteita, koska alue on tullut tunnetuksi uiguureihin kohdistuvista ihmisoikeusrikkomuksista.
Esimerkiksi Yhdysvallat on kieltänyt tuonnin alueelta kokonaan, ellei tavaran tuojalla ole vakuuttavaa näyttöä siitä, että valmistuksessa ei ole käytetty pakkotyötä.
Kiinan hallitus on kuitenkin kiertämässä näitä kieltoja siirtämällä uiguureja töihin tehtaisiin Kiinan muille alueille. Näin kertovat selvityksensä perusteella New York Times, Der Spiegel ja brittiläinen tutkivan journalismin yksikkö The Bureau of Investigative Journalism.
Toimittajat kävivät läpi kiinalaisia hallituksen tiedotteita, yritysten viestintää, lehtiuutisia, sosiaalisen median postauksia sekä tutkimuspapereita. Uiguurialueilta koottua työvoimaa löytyi selvityksessä ainakin viideltä eri teollisuudenalalta ja ainakin 70 tehtaasta.
Näistä kiinalaistehtaista toimitettiin tuotteita maailman suurimmille automerkeille, elektroniikkavalmistajille, kenkäbrändeille, kodinkoneyhtiöille ja elintarvikeyrityksille. Mainittuja tuotemerkkejä ovat Tesla, Mercedes-Benz, BMW, McDonald’s, KFC, Samsung, LG ja Crocs.
Useimmat yhtiöt eivät vastanneet tutkivien journalistien kommenttipyyntöihin. Kenkävalmistaja Crocsin mukaan heillä ei ole syytä uskoa, että yhtiön alihankkijat rikkoivat yhtiön antamaa ohjeistusta. BMW:n mukaan on mahdollista, että tutkimuksissa esiin noussut kiinalaisyhtiö Hubei Hangte Equipment saattaa olla heidän alihankintaverkostossaan.
Myös Volkswagen, Mercedes-Benz ja Chryslerin emoyhtiö Stellantis kertoivat New York Timesille aloittaneensa tutkinnan aiheesta. Mazdalla ei oman ilmoituksensa mukaan ole suoraa ”suhdetta” yhtiöön.
New York Timesin mukaan yli sata yhtiötä näyttää vastaanottaneen uiguurityöntekijöitä tai tuotteiden osia, joita he ovat valmistaneet.
Yksi artikkeleissa esiin nostettu uiguurityovoimaa käyttävä yhtiö on Elec & Eltek. Sen lukuisten asiakkaiden joukossa vilahtaa myös suomalaisen Nokian nimi.
Nokiaa ei kuitenkaan nostettu niiden yritysten joukkoon, jotka hyötyisivät uiguurityövoiman käytöstä. Yle ei lauantaina tavoittanut Nokialta asiantuntijaa kommentoimaan aihetta.
Vapaaehtoisia pakon edessä?
Sosiaalisesta mediasta poimituista kuvissa uiguurityöntekijät vannovat nyrkki pystyssä uskollisuutta Kiinan lipun edessä.
New York Timesin arvion mukaan tehdastöihin ”pakotettuja” työntekijöitä on kymmeniätuhansia. Haastateltujen uiguurityöntekijöiden mukaan he työskentelevät tarkasti valvottuina ja joissakin tapauksessa tarvitsivat luvan poistuakseen tehtaan alueelta.
Jos yli 30 työntekijää siirretään kerralla, joukon mukana liikkuu vartija.
Toisaalta toiset kertovat tekevänsä töitä vapaaehtoisesti. Palkkaakin maksetaan yli 800 dollaria kuussa – mutta samaan aikaan on selvää, että lähdöstä kieltäytyminen voisi johtaa rangaistuksiin.
Pelko on syvällä. Kiinan tiedetään sulkeneen yli miljoona uiguuria uudelleenkoulutusleireille.
Kiinan hallinnon mukaan toiminta on vapaaehtoista – muualla työskentely avaa uiguureille taloudellisia mahdollisuuksia ja helpottaa Xinjiangin alueen köyhyyttä.
Joka tapauksessa työvoiman siirrot tekevät entistä vaikeammaksi seurata uiguurien oikeuksia Kiinassa, arvioivat New York Times, Der Spiegel ja The Bureau of Investigative Journalism.
