Suomussalmen raakkutuhot ovat herättäneet metsäalan ammattilaisissa laajasti keskustelua. Kuusamolaisen metsäkoneyrittäjä Teemu Palosaaren mukaan keskustelu on ollut monisäikeistä.
– Sehän on selvää, että tällaisen tapahtuman jälkeen niin sanotusti perästä kuuluu. Mielestäni nykyiset metsän korjuuohjeet ovat riittävät, ohjeita pitää vain noudattaa, Palosaari painottaa.
Yrittäjänä toimivan Palosaaren mielestä kaikki ammattikuntaan kuuluvat saavat ottaa opiksi raakkujoen tapahtumista.
– Tuollaiset tapahtumat pitää ottaa vakavasti.
Keskiviikkona uutisoitiin, että Stora Enso epäilee toistakin tapausta, jossa raakkujoki on ylitetty ohjeiden vastaisesti. Metsähallituksen projektipäällikkö Pirkko-Liisa Luhta arvioi torstaina Ylen haastattelussa, että raakkutuhoja tulee paljastumaan lisää. Metsähallituksen tietoon on hänen mukaansa tullut ”kaksinumeroinen luku” erilaisia raakkujokien ylityksiä koneella. Hänen mukaansa on yleinen tapa, että vesistöjen yli ajetaan.
Palosaari kertoo joutuneensa harvoin ylittämään vesistöjä metsätyökoneilla.
– En mielelläni ylitä mitään vesistöä, sillä siinä voi työkonekin kärsiä kosteusvaurioita. Jos niin pitää tehdä, puron tai pienen joen yli voi metsäkoneella rakentaa helposti suojasillan. Lähtiessä se puretaan, Palosaari toteaa.
Palosaari sanoo, että ennen töiden aloitusta hakkuukohteessa työnantaja ohjeistaa perusteellisesti miten alueella pitää toimia. Kaikki tieto löytyy metsätyökoneen tietokoneelta.
Nollatoleranssi uhanalaisten lajien kuolemille
Keskiviikkona ilmitulleesta uudesta tapauksesta on kerrottu vain vähän julkisuuteen. Toistaiseksi ei ole tiedossa, kuinka laajasta vahingosta on kyse ja kuinka monta raakkua on kuollut.
Metsähallituksen Metsätalous Oy:n kestävän kehityksen päällikön Antti Otsamon mukaan on selvää, että kyse on kuitenkin suhteellisen vakavasta tapauksesta.
– Nollatoleranssi on tavoitteena. Laki ei kerta kaikkiaan salli minkäänlaista lipumista tässä uhanalaisuusluokituksessa, jossa raakkukin on.
Otsamo pitää Stora Enson työmailla sattuneita raakkujokien ylityksiä harvinaisina.
– Väitän, että metsäammattilaisilta kaikilta putosi leuka, että eihän tämä ole mahdollista. Tämä oli ihan omaa luokkaansa.
Otsamon mukaan Metsähallituksen metsissä raakkujokien yliajamisen ei pitäisi olla mahdollista. Käytössä on moninkertaiset ohjeistukset, koulutukset ja auditoinnit, joilla oikeat toimintatavat riskikohteilla varmistetaan.
– Nämä asiat käydään läpi sillä tavalla, että tämänkaltaisen tapauksen ei pitäisi olla mahdollista millään tavalla. Tietenkin puhun vain Metsähallituksen osalta, mutta käsittääkseni muillakin yrityksillä ohjeistus on kunnossa, Otsamo sanoo.
Metsähallituksen hallinnassa on noin 9 miljoonaa hehtaaria valtion maa-alueita. Metsätaloutta harjoitetaan noin 3,5 miljoonan hehtaarin alalla.
Metsissä rikkeitä tapahtuu vähän
Metsänhakkuiden laillisuutta Suomessa valvoo Metsäkeskus. Valvontaa tehdään etukäteen ennen hakkuiden aloittamista metsänkäyttöilmoitusten avulla sekä jälkikäteen sateliittikuvien ja tarkastusten avulla.
Sateliittikuvat ovat olleet Metsäkeskuksen käytössä muutaman vuoden, kertoo rahoitus- ja tarkastuspäällikkö Jarkko Partanen.
– Eri aikaan otettuja satelliittikuvia laitetaan kahdelta tai kolmelta ajankohdalta päällekkäin. Sieltä havaitaan, mistä on puusto poistunut.
Jos havaitaan, että puustoa on poistunut erityiskohteen, kuten erityisen tärkeän elinympäristön alueelta, aloitetaan tarkastukset.
Metsäkeskuksen vastuulla on metsälain mukaiset kohteet. Luonnonsuojelu- ja vesilain mukaisia kohteita valvoo ely-keskus.
Partasen mukaan metsänkäyttöön liittyvät laiminlyönnit ovat vähentyneet viime vuosina. Suurin osa rikkeistä liittyy siihen, että metsänkäyttöilmoitusta ei ole tehty, mutta hakkuut on silti toteutettu. Näitä havaittiin viime vuonna 70 kappaletta.
Viime vuonna havaittiin 15 tapausta, jossa hakkuita toteutettiin erityisen tärkeän elinympäristön alueella.
– Hakkuumääriin nähden tällaisia metsälakiin kohdistuvia rikkomuksia luontokohteissa ei kauheasti tapahdu.
Metsänkäyttöilmoituksia hakkuista tulee vuosittain 120 000–140 000.
Metsäkeskus tarkastaa jokaisen tulleen metsänkäyttöilmoituksen ja metsän käytön laillisuuden. Partanen korostaa, että nimenomaan etukäteen tehtävällä valvonnalla on suuri merkitys metsienkäytössä.
– Etukäteisvalvonnalla on tulkintani mukaan pystytty ikäviä tapauksia vähentämään. Pidän sitä itse erittäin tärkeänä.
