Unkarin ja Ukrainan välit alkoivat rakoilla jo vuosia sitten, kun Ukraina heikensi maansa unkarilaisvähemmistön oikeuksia. Orbán ihailee myös avoimesti itsevaltiaita.
Venäjän hyökkäyssodan aikana monia on ihmetyttänyt Unkarin näennäisen hyvät välit Venäjään, sekä maan kylmä suhtautuminen naapurimaa Ukrainaan.
Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutin tutkijan Katalin Miklóssyn mukaan tilanteelle löytyy monta selittävää tekijää. Hänen mukaansa taustalla ei todellakaan ole ainoastaan Unkarin riippuvuus venäläisestä energiasta ja maan taloudellisista intresseistä.
Orbánin Unkari Venäjän tiellä
Euroopan unioni on järjestelmällisesti kritisoinut Unkarin oikeusvaltion kehitystä ja syyttänyt Unkarin pääministerin Viktor Orbánin hallintoa ihmisoikeuksien loukkaamisesta.
Vuonna 2014 tapahtuneen Krimin valtauksen jälkeen Orbán on avoimesti julistanut haluavansa viedä Unkaria diktatuurin suuntaan. Orbán kutsuu itse ihanteellista valtiomalliaan ”illiberaaliksi demokratiaksi”, jossa yksi vahva johtaja ohjaa demokraattiselta vaikuttavaa poliittista järjestelmää.
Miklóssyn mukaan Orbán on sanonut ihailevansa Venäjän, Kiinan ja Turkin kaltaisia autoritäärisiä maita, joissa valta on keskittynyt hyvin harvoille ihmisille.
– Kyse on Orbánin pohjattomasta ihailusta Venäjän hallintomuotoa kohtaan, joka kontrolloi yhteiskuntaa, mediaa ja kansalaisjärjestöjä.
Venäjä ja Kiina ovat vuosien saatossa tehneet paljon investointeja Unkariin, ja maat ovat ylläpitäneet diplomaattisia suhteita koko hyökkäyssodan ajan. Unkari on ollut jo 1960-luvulta lähtien täysin riippuvainen Venäjän energiasta, Miklóssy toteaa.
– Samalla kuin muut EU-maat ovat ryhtyneet arvioimaan energiatalouttaan uudestaan, on Unkari ollut täysin haluton luopumaan halvasta venäläisestä energiasta.
Vihanpito Ukrainan kanssa alkoi vuosia sitten
Kun Ukraina viime kuussa asetti venäläisyhtiö Lukoilin Ukrainan kautta kulkevat öljytoimitukset pakotteidensa alaisuuteen, on Ukraina-vastaisuus lisääntynyt entisestään Unkarissa.
Unkarin ja Ukrainan suhteiden rappeutuminen alkoi Miklóssyn mukaan jo vuosia sitten.
Vuonna 2017 Ukraina halusi vahvistaa ukrainan kielen asemaa suhteessa venäjänkielisiin. Tuohon aikaan Venäjä oli jo vallannut Krimin ja Itä-Ukrainassa käytiin sotaa Ukrainan ja Venäjän aseistamien joukkojen välillä.
Venäjänkielisten aseman heikentyessä myös muiden vähemmistökielten asemaa heikennettiin. Ukrainassa asui ennen sotaa noin 140 000 unkarilaistaustaista, ja Orbán vastusti hyvin voimakkaasti Ukrainan uutta kielilakia.
– Kun Ukraina ei lainkaan huomioinut Unkarin kritiikkiä, Unkari päätti lähteä niin sanotusti sotapolulle. Unkari on vastustanut Ukrainan Nato-jäsenyyttä ja tulee varmuudella estämään myös maan EU-jäsenyyden, jos Orbán on vallassa ja maiden suhteet eivät ole parantuneet.
Miklóssyn mukaan Unkarin ja Ukrainan välit ovat viilentyneet vuosi vuodelta enemmän. Unkari on ainoa EU:n jäsenmaa, joka ei ole antanut sodan aikana Ukrainalle lainkaan aseapua, eikä se edes ole sallinut muiden maiden kuljettaa avustustoimituksia Ukrainaan oman maansa kautta.
