Kemijoki oy:n toimitusjohtaja muistuttaa, ettei kyse ole vielä kalateiden rakentamispäätöksestä.
Pohjois-Suomen aluehallintoviraston päätös uusista kalatalousvelvoitteista on ainakin osin mieleinen jokiyhtiö Kemijoki oy:lle.
Aluehallintovirasto päätti maanantaina, että vesivoimayhtiöt määrätään selvittämään ja suunnittelemaan kalatiet Kemijoen voimalaitoksiin.
Voimayhtiöiden pitää selvittää ja suunnitella Kemijoessa sijaitsevien Taivalkosken, Ossauskosken, Petäjäskosken ja Valajaskosken voimalaitosten sekä tarvittavilta osin Isohaaran voimalaitokselle rakenteet, jotka mahdollistavat lohen ja meritaimenen pääsyn poikastuotantoalueille.
Kemijoki Oy:n toimitusjohtaja Tuomas Timosen mukaan avin tuore päätös uusista kalatalousvelvoitteista on yhdenmukainen yhtiön oman linjan kanssa.
– Pidämme tätä hyvänä ja olemme tyytyväisiä tähän päätökseen. Päätös on samansuuntainen Kemijoki oy:n vaelluskalastrategian kanssa. Tämä vahvistaa meidän näkemystä, miten vaelluskalakantoja voidaan palauttaa Kemijoen vesistöön.
Istutusvelvoitteen lisääminen arveluttaa
Timosen mukaan liki tuhatsivuinen päätös on kuitenkin käytävä tarkasti lävitse, jotta kaikki sen yksityiskohdat olisivat selvillä.
Ristiriitaisia ajatuksia jokiyhtiössä herättää esimerkiksi istutusvelvoitteiden merkittävä lisääminen.
– Pitää nyt tutkia, mitkä siinä ovat perusteet nimenomaan lohen ja meritaimenen osalta, kun tavoitteena kuitenkin on luontaisen kannan lisääminen tai saaminen aikaan.
Aluehallintovirasto hylkäsi osan kalaviranomaisen eli Lapin ely-keskuksen ehdotuksista. Jokiyhtiö on jo aiemmin kertonut pitävänsä osaa ely-keskuksen vaatimuksista kohtuuttomina.
Virasto hylkäsi muun muassa Vanttauskosken, Pirttikosken Seitakorvan ja Raudanjoen Permantokosken voimalaitosten kalateitä ja alasvaellusreittejä koskevan vaatimuksen. Myöskään ylisiirtoja kyseisten voimalaitosten yläpuolelle ei tehdä.
Jokiyhtiön kustannukset pienenivät
Jos ely-keskuksen alkuperäinen hakemus olisi mennyt läpi, olisi se Timosen mukaan tarkoittanut jopa miljardin euron kustannuksia Kemijoki Oy:lle.
– Se ei missään nimessä nyt toteudu. Puhutaan kymmenistä, jopa parista sadasta miljoonasta eurosta investointikustannuksissa.
Erityisen tyytyväinen Timonen on avin näkemykseen, jonka mukaan Kemijoen vesistöihin on mahdollista saada ainakin osittain itseään ylläpitävä ja lohi- ja meritaimenen kanta, mutta täysin itseään ylläpitäjien kantojen muodostaminen on erittäin haasteellista.
– Tämä päätös selkeyttää nyt vaelluskalakeskustelua, koska tähän liittyy hirvittävän paljon virheellistä informaatiota, äärimmäisen paljon kaikenlaisia mielipiteitä. Tämä luo nyt pohjaa selkeälle keskustelulle.
Aikataulu on realistinen
Selvitykset ja suunnitelmat on toimitettava lupaviranomaiselle Taivalkosken sekä Isohaaran osalta vuoden kuluttua siitä, kun päätös on saanut lainvoiman. Ossauskosken, Petäjäskosken ja Valajaskosken osalta toimittamiseen on aikaa kaksi vuotta. Hakemukset toimitetaan voimalaitoskohtaisina hakemusasioina.
Timosen mukaan aikataulu on realistinen.
– Meillä oli Ala-Kemijoen teknisen kalatien ratkaisusuunnitelmat olemassa jo vuonna 2014. Hakemus koskien Taivalkoskea on jo aluehallintovirastossa.
Timosen mukaan lähtökohtana on saada ensin Isohaaran voimalaitoksen kalatiet toimiviksi. Kyseistä voimalaitosta hallinnoi Pohjolan Voima.
– On myös tärkeää muistaa, ettei avin päätös ole vielä mikään kalateiden rakentamispäätös, Timonen sanoo.
